Venäjä on kehittänyt kiivaasti pitkän kantaman lennokkikykyjä sen länsirajojen ja Ukrainan lähellä, brittilehti Telegraphin selvitys paljastaa.
Satelliittikuvien perusteella Moskovalla on nyt kymmenen tukikohtaa, joille on pystytetty hiljattain ainakin 59 uutta laukaisualustaa pommilennokeille. Uusia laukaisupaikkoja on rakennettu sotilastukikohtiin, mutta myös siviililentokentille ja maaseudulle. Parisenkymmentä laukaisualustoista on niiden pituuden perusteella tarkoitettu uusille raskaille pitkän kantaman lennokeille.
Alta löytyvään karttakuvaan on merkitty muun muassa Ukrainan ja Valko-Venäjän lähellä olevia tukikohtia ja Geran-5-pommilennokin noin 1000 kilometrin kantaman sisälle jääviä alueita. Kantaman sisällä ovat Ukrainan lisäksi esimerkiksi koko Baltia, Romania, valtaosa Puolasta ja eteläinen Suomi.
Tiedot osuvat yksiin Ukrainan varoitusten kanssa. Verkkouutiset kertoi tässä jutussa Venäjän asetuotannossa tapahtuvasta muutoksesta. Moskovan kerrotaan lisänneen nopeiden suihkumoottorikäyttöisten Geran-4- Geran-5-droonien valmistusta. Taustalla on Ukrainan ilmapuolustuksen kehittyminen. Ukrainalaiset ovat torjuneet viime kuukausina vanhempia potkurikäyttöisiä lennokkeja entistä tehokkaammin.
Ukrainan sotilastiedustelun mukaan Venäjä valmistaa pelkästään elokuun aikana 11 000 uutta hyökkäyslennokkia. Tuotannon muutos on alkanut näkyä myös hyökkäyksissä. Ukrainan Sotilastiedustelun apulaispäällikkö, kenraalimajuri Vadim Skibitskyi kertoi RBC-Ukrainen haastattelussa esimerkkinä, että eräässä hiljattain tapahtuneessa hyökkäyksessä jo puolet käytetyistä lennokeista olivat nopeita ja raskaalla pommikuormalla varustettuja suihkumoottoriversioita.
– Me tarvitsemme niiden torjumiseen nyt erilaisia torjunta-aseita, jotka pystyvät samanlaisiin nopeuksiin tai lyhyen kantaman ilmapuolustusta, Skibitskyi sanoi.
Kokoomuksen kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnell arvioi heinäkuussa, että Venäjän droonisodankäynnin muutoksella on merkitystä Suomellekin.
– Suihkumoottorilla varustetut droonit nostavat nopeutta, vaikeuttavat halpaa torjuntaa ja pakottavat puolustajan käyttämään yhä kalliimpia aseita. Tämä muuttaa torjunnan logiikkaa, Limnell sanoi.
Limnellin mukaan tilanteessa on nähtävissä sodankäynnin keskeinen oppi.
– Tekninen etu vanhenee nopeasti. Se, mikä toimii tänään, voi olla huomenna riittämätöntä. Venäjä ei aina keksi parhaiten, mutta se kopioi, massoittaa ja pakottaa vastustajan reagoimaan. Venäjää ei tule aliarvioida hetkeäkään.
Iskukyvyn kulmakivi
Puolustusalaan ja sotilasasioihin keskittyvän The War Zone -uutissivuston mukaan kasvava tuotantokapasiteetti on tehnyt iranilaisiin Shahed-lennokkeihin perustuvan Geran-perheen lennokeista Venäjän pitkän kantaman iskukyvyn keskeisen aseen.
Vielä Ukrainan sodan ensimmäisinä vuosina pommilennokeja käytettiin enimmillään yksittäisissä hyökkäyksissä joitakin satoja. Nyt Ukrainaan on isketty pahimmillaan jopa yli tuhannella lennokilla vuorokauden sisällä.
TWZ:n mukaan satelliittikuva-analyysi osoittaa Venäjän laukaisseen peräti 16 000 pitkän kantaman pommilennokkia Ukrainaan pelkästään tämän vuoden tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana.
Asejärjestelmän teho ei perustu pelkästään sen kantamaan. Geran-lennokit ovat riittävät edullisia massakäyttöön etenkin kun otetaan huomioon, miten kallista niiltä on puolustautua esimerkiksi länsivalmisteisilla torjuntaohjuksilla.
Laajentuvan laukaisupaikkojen verkoston arvioidaan myös muuttavan Venäjän naapurien uhka-arvioita. Naton itäisen sivustan maat ovat nyt teoriassa yhä enemmän lennokkien massahyökkäysten potentiaalisia kohteita.
– Vaikka tämä ei viestikään aikeista hyökätä Natoa vastaan, antaa se Moskovalle lisää vaihtoehtoja, mikäli konflikti [Ukrainassa] laajenisi, jutussa varoitetaan.
LUE MYÖS:
Ukrainaa moukaroidaan nyt tavalla, jonka edessä Suomi olisi aseeton