Venäjän talous supistui alkuvuonna, kun heikko yritystoiminta sekä öljy- ja kaasutulojen lasku rasittivat julkista taloutta.
Bruttokansantuote laski tammi–maaliskuussa 0,5 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Venäjän keskuspankin torstaina julkaisema keskipitkän aikavälin ennuste. Asiasta uutisoi The Moscow Times.
Luku jäi selvästi keskuspankin aiemmasta arviosta, jonka mukaan talouden olisi pitänyt kasvaa 1,6 prosenttia vuositasolla kyseisenä ajanjaksona.
Päättäjät selittivät alkuvuoden heikkoa kehitystä vuoden alussa voimaan tulleella arvonlisäveron korotuksella, ”epäsuotuisilla sääolosuhteilla” sekä sillä, että tammi- ja helmikuussa oli kolme työpäivää vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Presidentti Vladimir Putin totesi huhtikuussa, etteivät nämä syyt yksin riitä selittämään odotettua heikompaa talouskehitystä ja vaati kiireellisiä toimia kasvun elvyttämiseksi.
Venäjän keskuspankki on laskenut vähitellen ohjauskorkoaan. Ohjauskorko on nyt 14,5 prosenttia. Viime vuosien erittäin korkeat lainakulut ovat tukahduttaneet yritysten investointeja samalla, kun maa yrittää hillitä inflaatiota, joka heikentää kotitalouksien ostovoimaa.
Venäjän keskuspankki arvioi keskipitkän aikavälin ennusteessaan talouskasvun elpyvän toisella neljänneksellä. Huhti–kesäkuulle ennustetaan 0,9 prosentin kasvua, koska ajanjaksoon sisältyy enemmän työpäiviä kuin vuotta aiemmin.
Koko kuluvan vuoden osalta keskuspankki piti BKT-kasvuennusteensa ennallaan 0,5–1,5 prosentissa.
Venäjän inflaatio oli alkuvuonna 5,9 prosenttia, mikä oli hieman aiempaa 6,3 prosentin ennustetta alempi. Keskuspankki tavoittelee inflaation palauttamista neljään prosenttiin ensi vuonna.