Venäjän Ukrainassa käymän sodan kustannukset uhkaavat ylittää kuluvan vuoden budjetin vähintään kahdella biljoonalla ruplalla eli noin 24 miljardilla eurolla. Asiasta kertoo Financial Timesin näkemä Venäjän valtiovarainministeriön kirje.
Valtiovarainministeri Anton Siluanovin kirjeen mukaan ministeriö arvioi jo helmikuussa, että sotamenojen ylitys voi nousta tänä vuonna jopa neljään biljoonaan ruplaan eli noin 48 miljardiin euroon niin sanotussa negatiivisessa skenaariossa. Kirjeen perusteella myös vuosina 2027 ja 2028 sotamenojen arvioidaan ylittävän budjetin neljällä biljoonalla ruplalla vuosittain.
Siluanov pyysi hallitusta jäädyttämään tänä vuonna 2,9 biljoonan ruplan (noin 35 miljardia euroa) edestä muita kuin sotaan liittyviä menoja. Vuodelle 2027 jäädytettäväksi ehdotettiin 5,4 biljoonaa ruplaa (noin 65 miljardia euroa) ja vuodelle 2028 yhteensä 7,1 biljoonaa ruplaa (noin 86 miljardia euroa). Tarkoituksena olisi kattaa Ukrainan sodan nopeasti kasvavia kustannuksia.
Pyyntö kuvaa Venäjän kasvavia vaikeuksia rahoittaa sotaa. Maa on varannut puolustukseen ja turvallisuuteen 16,8 biljoonaa ruplaa (noin 200 miljardia euroa) eli lähes 40 prosenttia tämän vuoden budjetistaan. Kreml suunnitteli vuodelle 2026 yhteensä 3,8 biljoonan ruplan budjettialijäämää, mutta jo vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana alijäämä paisui 5,9 biljoonaan ruplaan. Se vastaa 2,5:tä prosenttia bruttokansantuotteesta ja on suurin alijäämä sitten vuoden 2022.
Venäjän budjettia on helpottanut öljyn hinnan nousu yli 100 dollariin tynnyriltä Iranin sodan seurauksena. Korkeammista energianhinnoista saatavat lisätulot eivät kuitenkaan todennäköisesti riitä kattamaan kaikkia Kremlin kasvavia sotamenoja.
Siluanov sanoi aiemmin toukokuussa, että Venäjä sai huhtikuussa 200 miljardia ruplaa eli 2,4 miljardia euroa ylimääräisiä tuloja energiaviennistä. Hänen mukaansa odotetut energiatulot jäivät kuitenkin maaliskuussa suunnilleen saman verran arvioitua pienemmiksi.