Heinäkuusta syyskuuhun Venäjän hallitus käytti keskimäärin 3,12 miljardia euroa viikossa eli noin 16,1 miljoonaa euroa tunnissa sotilaalliseen huoltoon ja asehankintoihin, kun valuuttakurssi oli 100 ruplaa dollarilta, kertoo The Kyiv Independent.
Sekä avoimet että salaiset puolustusmenot nousivat. Julkisesti julkistetut menot olivat 13,09 miljardia euroa, mikä on 71 prosenttia enemmän kuin edellisellä neljänneksellä, kun taas luokitellut menot kasvoivat 131 prosenttia noin 28 miljardiin euroon.
Tämä merkitsee 80 prosentin kasvua toiseen vuosineljännekseen verrattuna ja 53 prosentin kasvua vuodentakaiseen verrattuna.
Nämä yhden neljänneksen puolustusmenot ovat lähes kolminkertaiset Venäjän vuotuiseen korkeakoulubudjettiin 14,65 miljardia euroa vuosibudjettiin verrattuna.
Menot sotilaspalkkoihin, mukaan lukien merkittävät bonukset sopimustyöntekijöille, nousivat 26 prosenttia vuodentakaisesta 5,82 miljardiin euroon.
Lisäksi menot ”sotilaalliseen yhteistyöhön ulkomaiden kanssa”, mahdollisesti mukaan lukien iranilaiset lennokit ja pohjoiskorealaiset ammukset, saavuttivat ennätysmäärän eli noin 1,64 miljardia euroa kolmannella vuosineljänneksellä.
Presidentti Vladimir Putin hyväksyi 1. joulukuuta liittovaltion budjetin, jossa puolustusmenot ovat ennätykselliset seuraavien kolmen vuoden aikana.
Vuonna 2025 sotilasmenot nousevat 13,5 biljoonaan ruplaan (yli 119 miljardia euroa) eli yli kuuteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä ylittää koulutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaalipolitiikkaan ja talouteen liittyvät menot.
Vaikka sotilasmenojen ennustetaan laskevan hieman vuosina 2026 ja 2027, ne pysyvät merkittävinä 12,8 biljoonassa ruplassa (109 miljardia euroa) ja 13,1 biljoonassa ruplassa (116 miljardia euroa).