Venäläinen Tatneft on ottanut käyttöön väliaikaisen bensiinin ja dieselin myynnin rajoituksen kaikilla Venäjän huoltoasemilla, yhtiö kertoi Interfaxille. Lisäksi huoltoasemat ottavat vastaan vain käteistä. Tatneft ei tiistaina kertonut tarkemmin, millaisia nämä rajoitukset ovat.
Interfaxin mukaan Tšeljabinskin Tatneft-huoltoasemien kuljettajille on ilmoitettu, että ”teknisistä syistä” henkilöautojen bensiinin enimmäismäärä on 30 litraa ja dieselpolttoaineen 60 litraa. Kuorma-autojen enimmäismäärä on 300 litraa.
Tatneftin huoltoasemien polttoainemyynnin rajoittamisesta ilmoitettiin viikonloppuna. Samaran, Nižni Novgorodin, Kazanin, Tšeboksaryn ja Uljanovskin asukkaat ilmoittivat rajoituksista. Nyt viikonlopun rajoitukset ovat laajentuneet muutamasta alueesta valtakunnallisiksi.
Tatneft on Venäjän viidenneksi suurin öljyntuotanto- ja jalostamoyhtiö.
Venäjän polttoainekriisi alkoi toukokuussa ukrainalaisten lennokkien hyökkäysten seurauksena Venäjän öljyntuotantolaitoksiin ja muuhun infrastruktuuriin. Tilanne on erityisen vakava vallatulla Krimillä, missä Ukrainan asevoimien lennokit hyökkäävät polttoainesäiliöaluksiin ja muihin kuorma-autoihin, jotka kulkevat niemimaalle maateitse.
Maanantaina Venäjän hallitus jatkoi osalle jalostamoista vuonna 2025 antamaansa lupaa myydä kotimarkkinoille polttoainetta, joka ei täysin täytä Euro-5-ympäristöstandardeja. Tavoitteena on ylläpitää tarjontaa tilanteessa, jossa useita jalostamoja on pois käytöstä.
Viime viikolla Telegramin uutiskanava 7X7 laski, että ainakin 25 Venäjän alueella on polttoaineongelmia. Tähän ei laskettu mukaan Venäjän Ukrainalta valtaamia alueita Krimiä, Donetskia ja Luhanskia. Niistä vielä ainakin Krimillä on ollut runsaasti polttoaineen saantiongelmia.
7X7:n mukaan Energiaministeriö on selittänyt polttoainekriisin öljy-, kaasu- ja energiayhtiöihin kohdistuneilla hyökkäyksillä. Pulasta kärsivät aluejohtajat ovat reagoineet tilanteeseen eri tavoin. Esimerkiksi Belgorodin alueen kuvernööri Alexander Shuvjaev on myöntänyt ongelman, kun taas Krasnodarin alueen kuvernööri Veniamin Kondratyev uskoo, että hänen alueellaan on syntynyt ”keinotekoista hypeä”.
Ukraina toimii
Ukrainan drooni-iskut ovat osuneet toistuvasti maan öljynjalostamoihin ja polttoainevarastoihin, ja virallinen Venäjä on myöntänyt että tämä on keskeinen syy polttoainepulaan ja jakeluongelmiin.
Viime viikolla tosin jopa Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov myönsi, että viranomaiset valmistelevat toimia tilanteen hallitsemiseksi. Hän kommentoi asiaa sen jälkeen, kun polttoainepula oli pahentunut erityisesti Venäjän miehittämällä Krimillä.
Venäjä on pyrkinyt hillitsemään pulaa jo aiemmin muun muassa vientirajoituksilla. Bensiinin vientikielto on voimassa ainakin heinäkuun loppuun, mutta se ei ole estänyt paikallisia jakeluongelmia. Iskujen kohteena olleet jalostamot vastaavat merkittävästä osasta Venäjän bensiinintuotantoa.
Polttoainepula on Venäjälle sekä taloudellinen että sotilaallinen ongelma. Bensiiniä tarvitaan siviililiikenteen lisäksi miehitytettyjen alueiden huoltoon ja sotakoneiston logistiikkaan. Ukrainan iskujen tavoitteena on heikentää Venäjän kykyä ylläpitää hyökkäyssotaa ja samalla lisätä sodan kustannuksia kotirintamalla.
Tiistain vastaisena yönä Ukraina iski Moskovan jalostamoon, jonka omistaa Gazprom Neft. Jalostamo on yksi Venäjän suurimmista: se käsittelee noin 12,8 miljoonaa tonnia öljyä vuodessa eli noin 245 000–250 000 barrelia päivässä. Laitos toimittaa noin 35–40 prosenttia kaikesta Moskovan ja ympäröivän alueen kuluttamasta polttoaineesta. Näin voidaan päätellä, että jonkinlaisia polttoaineen saantivaikeuksia voi olla odotettavissa lähiaikoina lisää myös Moskovan seudulla.