Venäjän talous on kokenut mittavaa pääomapakoa jo vuosikymmenien ajan. Hallitusta lähellä olevan moskovalaisen Makrotaloudellisen analyysin ja ennustamisen keskuksen (TsMAKP) laskelmien mukaan viimeisen neljännesvuosisadan aikana ulkomaille on virrannut pääomaa yli 100 prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta.
Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana pääomaa on virrannut taloudesta ulos keskimäärin 4–5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuodessa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana reaalitalouden osuus on ollut noin kolme prosenttia vuodessa.
Suurimmillaan pääomapako oli vuonna 2022, jolloin ulkomaille virtasi yli 12 prosenttia bruttokansantuotteesta. Taustalla olivat länsimaisten yritysten vetäytyminen pois maasta sekä satojentuhansien venäläisten maastamuutto, jonka yhteydessä maasta vietiin säästöjä ja omaisuuden myynnistä saatuja varoja.
Vuonna 2014 pääomapakoa kertyi yli kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta Krimin miehityksen ja länsimaisten pakotteiden jälkeen. Noin kymmenen prosentin tasolle pääomapako nousi myös vuosien 2008–2009 finanssikriisin aikana.
TsMAKP:n mukaan pääomapako on Venäjällä krooninen ilmiö. Vuosina 2001–2025 reaalisektorilta ulkomaille virranneen pääoman kumulatiivinen määrä ylitti 110 prosenttia ja koko taloudesta lähteneen pääoman määrä 130 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Vuonna 2025 pääomapako kuitenkin supistui alle kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta yritysten ulkomaille maksamien sijoitustuottojen vähennyttyä. Asiantuntijoiden mukaan on vielä epäselvää, onko muutos pysyvä.
Venäjän keskuspankin historiallisten tietojen mukaan maasta virtasi vuosina 1994–2021 ulkomaille pääomaa 785,6 miljardia euroa. Vuosien 2001–2021 osuus oli 676,0 miljardia euroa. Keskuspankki lopetti yksityisen sektorin pääomavientitilastojen julkaisemisen pian Ukrainan sodan alettua.
TsMAKP:n mukaan Venäjän muun kuin rahoitussektorin ulkomaille kertyneiden nettovarojen arvo ylittää 40 prosenttia maan nykyisestä bruttokansantuotteesta eli mikä tarkoittaa noin 85:tä biljoonaa ruplaa, lähes 900:aa miljardia euroa. Osa varoista palvelee edelleen venäläisten yritysten tuotantoa ja kansainvälisiä toimitusketjuja, mutta asiantuntijoiden mukaan merkittävä osa on tuotannon tarpeisiin nähden ylimääräistä.
TsMAKP ehdottaa ulkomaille sijoitettujen venäläisten yritysvarojen verottamista sekä armahdusta, jonka avulla Venäjältä aiemmin viedyt rahat voitaisiin palauttaa maahan kiinteää maksua vastaan.