Venäjällä alkavat tänään duumanvaalit. Voittaja tiedetään jo, eikä vaaleja voi pitää vapaina tai reiluina.
Silti nämä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhasen mukaankiinnostavimmat Venäjän vaalit pitkään aikaan. Ei siksi, mitä viikonloppuna tapahtuu, vaan siksi, mitä voi tapahtua heti sen jälkeen.
– Venäjällä vaalien tehtävä ei enää ole ollut aikoihin vallan vaihtaminen. Todellinen oppositio on raivattu sivuun, riippumatonta vaalitarkkailua ei ole ja mahdollisuudet tuloksen manipulointiin ovat mittavat. Vaalien merkitys on ennen kaikkea (presidentti Vladimir) Putinin vallan oikeuttamisessa, Vanhanen toteaa X-palvelussa.
– Tällä kertaa Putin on vienyt uskollisuusrituaalin vielä pidemmälle. Hän on itse kehystänyt äänestämisen osoitukseksi kansallisesta yhtenäisyydestä ja tuesta Ukrainassa taisteleville venäläissotilaille. Vaalituloksesta rakennetaan siis samalla kertomusta sodan kansansuosiosta.
Tämä tapahtuu hetkellä, jolloin sodan pitäminen erillään tavallisten venäläisten elämästä käy koko ajan vaikeammaksi. Venäjä tarvitsee sotilaita, sota maksaa valtavasti, talous on paineessa, Ukraina iskee syvälle, ja esimerkiksi polttoainepula näkyy jo kansalaisten arjessa.
Vanhasen mukaan Kremlin pitkään ylläpitämä yhtälö ollut yksinkertainen:
– Valtio käy sotaa, mutta suuren osan väestöstä pitäisi voida jatkaa mahdollisimman normaalia elämää. Mitä pidempään sota jatkuu, sitä vaikeampaa tämä on. Jonkun on lopulta annettava enemmän miehiä, rahaa tai molempia.
Rajoja voidaan hämärtää
Siksi Henri Vanhasen mielestä kiinnostavin kysymys on se, mitä vaalien jälkeen tapahtuu.
– Yksi mahdollisuus on uusi asteittainen ja ”epäpolitisoitu” liikekannallepano. Venäjän joukkojen tarve on suuri, ja viime viikkoina merkkejä valmistautumisesta on tulkittu tähän suuntaan.
– En myöskään lähtisi siitä oletuksesta, että mahdollinen uusi mobilisaatio näyttäisi samalta kuin syksyllä 2022. Kreml tietää, mitä silloin tapahtui, kun ilmoitus aiheutti paniikkia ja suuren maastapaon. Tällä kertaa raja voidaan tarkoituksella hämärtää.
Yhden suuren ilmoituksen sijaan painetta voidaan kasvattaa Vanhasen mukaan askel kerrallaan: reserviläisiä, sopimussotilaita, uusia kannustimia ja velvoitteita sekä lisää sodan kustannuksia yrityksille ja kansalaisille. Lopputulos voi muistuttaa mobilisaatiota ilman selvää mobilisaatiopäivää.
– Siksi en seuraisi viikonloppuna ensisijaisesti sitä, saako Yhtenäinen Venäjä (-puolue) 45, 50 vai 55 prosenttia. Kremlin ilmoittama tulos kertoo lopulta Venäjän todellisesta mielipideilmastosta hyvin vähän. Kiinnostavimmat signaalit tulevat vasta vaalien jälkeen.
Vanhanen pohtii, kuinka hyvin systeemi saa ihmiset uurnille, pidettyä protestit kurissa ja aikaan haluamansa tuloksen.
– Siksi seuraisin äänestysaktiivisuutta, alueellisia poikkeamia, vilpin näkyvyyttä ja Kremlin puhetta vaalien jälkeen.
– Vaalit ovat Kremlin koneiston stressitesti sodan alla.