Raaka-ainekauppaan ja energiasektoriin erikoistunut sveitsiläinen sijoittaja Alexander Stahel kirjoittaa, että Venäjän öljynjalostamoiden tuotanto on lähes puolittunut.
– Venäjän jalostamoiden tuotanto on nyt romahtanut 2,8 miljoonaan barreliin päivässä, kun se vuonna 2022 oli 5,1 miljoonaa barrelia päivässä. Omskin jalostamo on kärsinyt vakavia vaurioita, vaikka se ei olekaan vielä kokonaan poissa käytöstä, kirjoittaa Stahel viestipalvelu X:ssä.
Stahel seuraa Venäjän öljynjalostamoiden tuotantokykyä. Hän on koonnut seurantataulukkoon Venäjän 39 öljynjalostamoa tuotantolukuineen.
Luvut tarkoittavat, että Venäjän öljynjalostamoiden tuotantokyky on vähentynyt 45 prosenttia täysimittaisen sodan aikana. RAND-tutkimuslaitoksen insinööri ja analyytikko Michael Bohnert on myös jakanut Stahelin seurantataulukon.
– Jos Venäjän tuotanto on nyt vähentynyt yli 40 prosenttia, maa on jo alueella, jossa osa teollisuudesta jää ilman tarvitsemiaan polttoaineita. Vaikka tuotteita saataisiin valmistettua, toimitusketjut alkavat mennä epätasapainoon, mikä aiheuttaa lisää viiveitä ja häiriöitä, huomauttaa Bohnert viestipalvelu X:ssä.
Bohnert huomauttaa, että ”vakavia toimitusketjujen häiriöitä pitäisi alkaa näkyä noin 3–4 viikon kuluttua siitä, kun tuotanto on laskenut yli 30 prosenttia”.
– Jos yli 40 prosentin pudotus pitää paikkansa, vaikutusten pitäisi ilmetä vielä nopeammin.
Analyytikon mukaan tilannetta kannattaa seurata.
– Tällaisella tuotantokapasiteetin laskulla näkyvien häiriöiden pitäisi alkaa ilmetä seuraavien 1–2 viikon aikana. Se ei välttämättä tarkoita, että puolustusteollisuus kärsisi ensimmäisenä, mutta vaikutukset alkavat vähitellen levitä myös sinne, toteaa Bohnert ja lisää:
– Jos selviä häiriöitä ei näy, tuotannon lasku on ollut arvioitua pienempi tai että vauriot on saatu korjattua odotettua nopeammin.
Ukraina iski maan suurinta ja vanhinta jalostamoa vastaan Omskissa 6. heinäkuuta, kuten Verkkouutiset kertoi tässä. Isku sai Vladimir Putinin kutsumaan koolle hätäkokouksen.
”Öljytuotteiden tuonti on Venäjän ainoa mahdollisuus”
Stahelin julkaisemasta taulukosta näkyy, että 39 jalostamosta 14 jalostamon tuotanto on vähentynyt, vaurioitunut vakavasti tai loppunut tyystin. Vuoden 2022 jälkeen Venäjä on pystynyt lisäämään ainoastaan viiden jalostamon tuotantoa, mutta näistä kolmen päivittäinen tuotantokyky on pienemmästä päästä eli alle 100 000 barrelia.
Stahel huomauttaa, että tällainen jalostuskyvyn lasku alkaa johtaa eri polttoainetyyppien eli bensiinin, dieselin ja lentopetrolin samanaikaiseen pulaan.
– Koska useissa jalostamoissa on vaurioitunut raakaöljyn tislausyksiköitä (CDU), jalostuskapasiteettia ei voida palauttaa nopeasti. Pitkittyneessä tilanteessa jalostettujen öljytuotteiden tuonti on käytännössä Venäjän ainoa realistinen keskipitkän aikavälin ratkaisu, pohtii Stahel.
Käytännössä tähän ratkaisuun on Stahelin mukaan ”syytä suhtautua epäillen”.
– Valko-Venäjän Mozyrin jalostamo on Kremlin paras mahdollisuus saada käyttöönsä enimmillään noin 90 000 barrelia bensiiniä päivässä sekä jonkin verran lentopolttoainetta ja dieseliä.
Lisäksi jalostamo sijaitsee aivan Ukrainan rajan tuntumassa, ”mikä tekee siitä ilmeisen strategisen kohteen”.