Venäjän Asovanmeren ja Mustanmeren satamat menettivät syyskuussa 95–100 prosenttia rahtimääristään ja 85 prosenttia matkustajaliikenteestään Ukrainan puolustusvoimien laajamittaisten drooni-iskujen seurauksena, asiasta perillä olevat lähteet kertoivat Kommersantille. Lähteiden mukaan kaikki suurimmat satamat – Novorossijsk, Taman ja Tuapse – ovat lomauttaneet työntekijöitään tai lähettäneet heitä palkattomille vapaille.
Tämän seurauksena koko Etelä-Venäjän logistiikkajärjestelmä on joutunut vaikeaan tilanteeseen, totesi Tamanissa sijaitsevia terminaaleja hallinnoiva OTEKO-yhtiö.
– Asiantuntija-arvioiden mukaan kaikkien hallintotasojen budjettien ja yritysten yhteenlasketut tappiot ylittävät 200 miljardia ruplaa [2,2 miljardia euroa] kuukaudessa, yhtiö korosti.
Tilanteen vuoksi Krasnodarin aluepiirin kuvernööri Veniamin Kondratjev pyysi varapääministeri Dmitri Patruševilta valtiontukea alueen merisatamille. Kommersantin näkemässä kirjeessä Kubanin aluepiirin johtaja ehdotti tukia henkilöstön palkkojen maksamiseen sekä laitteiden, varastojen ja satamalaitureiden ylläpitoon ja huoltoon. Tukea tarvittaisiin myös sähkö- ja yhdyskuntapalvelumaksujen kattamiseen.
Ehdotettuihin toimenpiteisiin kuului myös terminaalien toimintavalmiuden ylläpitämisestä aiheutuvien kustannusten korvaaminen, jotta ne voitaisiin käynnistää uudelleen rajoitusten poistamisen jälkeen. Kuvernööri ehdotti myös lainakorkojen osittaista hyvittämistä sekä korkotukia lainoille, joilla katettaisiin toiminnan keskeytymisestä aiheutuva kassavaje.
Kommersantin tietojen mukaan Patrušev määräsi 6. lokakuuta liikenneministeriön, valtiovarainministeriön, maatalousministeriön ja talouskehitysministeriön arvioimaan ehdotettuja tukitoimia.
Myös Venäjän merikauppasatamien yhdistys (ASOP) oli aiemmin pyytänyt hallitukselta valtiontukea. Varapääministeri Aleksandr Novakille lähettämässään kirjeessä yhdistys ehdotti lykkäystä liittovaltion omaisuuden vuokramaksuihin, joita maksetaan muun muassa Rosmorportille, Rosmorrechflotille ja liittovaltion omaisuushallinnolle. Lisäksi se esitti lykkäyksiä arvonlisäveron, yhteisöveron, vakuutusmaksujen sekä kiinteistö- ja maaveron maksamiseen.
Yhdistys pyysi myös tukia palkkojen maksamiseen, sotariskien jälleenvakuutukseen liittyviä tukitoimia sekä viranomaisvalvonnan määräaikaista keventämistä.
Etelä-Venäjän satama-alalla työskentelee kaikkiaan noin 20 000–25 000 ihmistä arvioi Kommersantin haastattelema lähde. Hänen laskelmiensa mukaan valtion tuki, jolla työntekijöille maksettaisiin vähimmäispalkkaa vastaava korvaus, maksaisi 550–670 miljoonaa ruplaa (6–7,2 miljoonaa euroa) kuukaudessa eli 6,6–8 miljardia ruplaa (71–87 miljoonaa euroa) vuodessa.
Satamat puolestaan maksavat vuosittain noin 700 miljoonaa ruplaa (7,6 miljoonaa euroa) kiinteistö- ja maaveroja sekä noin 1,5 miljardia ruplaa (16 miljoonaa euroa) liittovaltion omaisuuden vuokria.
– Jos infrastruktuuria ei tueta nyt eikä alan ainutlaatuista ammattitaitoa omaavaa henkilöstöä onnistuta säilyttämään, kaikki joudutaan rakentamaan uudelleen alusta lähtien, kun sotatoimet päättyvät, julkaisun lähde korosti.