Brittiläinen historioitsija ja kirjailija Chris Owen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä ohjusristeilijä Moskvan viimeisistä hetkistä.
Moskva upposi Mustanmeren pohjaan 14. huhtikuuta 2022 sen jälkeen, kun Ukraina oli iskenyt laivaan kahdella Neptun-meritorjuntaohjuksella. 186-metrinen risteilijä oli Mustanmeren laivaston lippulaiva, ja sen menettäminen oli Venäjälle suuri tappio.
Tapahtumien kulusta ja Moskvan uppoamisesta on saatu uutta tietoa Dmitry Škrebetsiltä, jonka poika Jegor Škrebets kuoli aluksella. Škrebets on kerännyt tiedot muun muassa hylystä selviytyjiä haastattelemalla. Owen on taas kääntänyt Škrebetsin uuden kirjoituksen.
Moskva ei ehtinyt reagoimaan ohjukseen
Tietojen perusteella Moskva oli uppoamishetkellä huonossa kunnossa, ja esimerkiksi tutkan ja ilmatorjuntaohjusten toiminnassa oli ongelmia. Lisäksi juuri ennen täysmittaisen hyökkäyksen alkamista alukselta vedettiin pois 100 kokenutta sopimussotilasta, jotka korvattiin 83 asevelvollisella.
Moskvan viimeinen komennus alkoi 10. huhtikuuta. Alus määrättiin suojelemaan kaasukenttiä Odesan edustalla, noin 93 kilometrin päässä rannikosta. Saman päivän keskiyöllä alus saapui kentälle.
13. päivän aamuna aluksella harjoiteltiin. Noin kello 14.20 aluksen tutka havaitsi kaksi ohjusta neljän kilometrin päässä – aivan liian lähellä, että niille olisi ehditty tekemään mitään.
Ensimmäinen ohjus osui noin aluksen keskilinjan kohdalle, suoraan miehistön ruokailutiloihin ja keittiöön. Samalla se vaurioitti pahasti aluksen konehuonetta ja vaurioidenvalvontapistettä, josta hallittiin aluksen sähköjärjestelmiä.
Onni onnettomuudessa oli, että ohjus osui liian alas räjäyttääkseen juuri iskukohdan yläpuolella sijainneen tonnin painoisen Vulkan-meritorjuntaohjuksen. Aluksen miehistön piti myös olla kokoontuneena ruokailutilaan kuulemaan aamun sotaharjoitusten tuloksia, mutta kokoontumista siirrettiin, koska keittiön henkilökunta tiskasi vielä tiskejä. Tämä pelasti todennäköisesti satojen merimiesten hengen.
Toinen ohjus iskeytyi aluksen perään, aivan AK-630 -ilmatorjuntatykin ja torpedoputkien viereen.
Ohjukset aiheuttivat valtaisia vahinkoja
– [Räjähdyksiä seurasi] tuho sekä laipioiden, luukkujen ja ovien tukkeutuminen ja rikkoutuminen. Aluksen runkoon muodostui halkeamia sekä kannet, tikkaat ja tasanteet romahtivat, Škrebets kirjoittaa.
Vaurioiden korjaamista hankaloitti se, että aluksen pääkäytävä oli räjähdyksen jäljiltä metalliromun tukkima. Miehistö onnistui kuitenkin sammuttamaan aluksen perässä raivonneen tulipalon.
Aluksen keskiosassa syttynyttä tulipaloa ei kuitenkaan saatu hallintaan.
Škrebetsin mukaan savu levisi nopeasti koko aluksen läpi. Koska laipiot olivat vaurioituneet, savu pääsi helposti erilaisista raoista ja halkeamista kaikkiin laivan osiin. Palo-ovia ei myöskään saatu suljettua, koska ovenkarmit olivat taipuneet niin pahasti.
Savu oli niin sankkaa, että edes ulkokannella sotilaat eivät nähneet eteensä. Moni sotilas kuolikin savumyrkytykseen yrittäessään päästä ulos. Osa hyppäsi ikkunoista kylmään mereen, mutta vain osa saatiin pelastettua.
Epätoivoiset yritykset pelastaa risteilijä epäonnistuivat
Aluksen kallistuma kasvoi nopeasti noin 30 asteeseen. Upseerit yrittivät johtaa palon sammuttamista, mutta sotilaiden täytyi lopulta turvautua veden kuljettamiseen ämpäreillä.
Kävi myös nopeasti ilmi, että aluksen kaasumaskien suodattimet oli valmistettu vuosien 1966 ja 1984 välillä. Niiden parasta ennen -päiväys oli seitsemän vuotta valmistushetkestä, ja suuri osa olikin käyttökelvottomia. Koko laivalla oli myös vain 12 paloasua, joista kaksi kolmaosaa oli saavuttamattomissa.
Noin kello 15.30, reilu tunti iskun jälkeen, asevelvollisia käskettiin siirtymään pelastuslauttoihin. Heidät otti kyytiinsä fregatti Admiral Makarov sekä huoltoalus Epron, jotka jäivät molemmat palavan Moskvan lähettyville.
Jonkin aikaa näytti, että palo voitaisiin saada sammutettua. Miehistö sai järjestettyä käyttöönsä paloletkuja, ja osa tulipaloista saatiin hallintaan.
Tulipalot kuitenkin raivosivat liian kuumina. Alumiinista ja kuparista valmistetut laipiot alkoivat sulamaan ja jopa teräksiset lattiat alkoivat menettämään kantokykyään. Liekit saavuttivat myös aluksen happisäiliö- ja ammusvarastot, josta aiheutui uusia räjähdyksiä. Niiden myötä tulipalo levisi yläkansille.
Kello 22.30 tilanne näytti toivottomalta. AK-630 -ilmatorjuntatykin ammukset olivat alkaneet räjähtämään, ja liekit olivat vaarallisen lähellä valtaisaa Vulkan-meritorjuntaohjusta. Jos se räjähtäisi, koko alus tuhoutuisi.
Moskva upposi hitaasti
Ohjusten iskuhetkellä niiden aiheuttamat reiät olivat noin 3 – 3,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Kallistuman kasvaessa luku kutistui 50 senttimetriin. Yön tullessa aluksessa oli enää 80 sopimussotilasta, jotka yrittivät epätoivoisesti pelastaa laivaa.
Kello 22.45 Mustanmeren laivaston komentaja antoi käskyn hylätä alus. Liekit olivat edenneet liian lähelle Vulkan-ohjusta.
Henkiinjääneet sotilaat kerääntyivät aluksen helikopterikannelle, josta heidät siirrettiin fregatti Admiral Essenin kyytiin. Evakuointi saatiin valmiiksi kello 23.28. Tyhjä, palava Moskva jatkoi ajelehtimista Mustanmeren aalloilla.
Seuraavana aamuna alus oli vielä pinnalla. Se oli kuitenkin edelleen tulessa, ja aluksen sisältä kuului räjähdyksiä. Kansi aluksen valtaisan ohjushuoneen yläpuolella alkoi revetä auki, ja avoimista ikkunoista tulvi vettä sisälle.
Paikalle saapunut hinaaja yritti vielä hinata alusta 14. päivän ajan, mutta yrityksistä luovuttiin nopeasti. Kello 20.00 alus kääntyi kyljelleen ja vajosi sen jälkeen aaltojen alle.
Toisin kuin aluksi raportoitiin, Moskvalla ei nähty suurta räjähdystä. Tulipalo ja alukseen tulvinut vesi riitti upottamaan Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivan.
Venäjän mukaan uppoamisessa kuoli 18 merimiestä. Todellinen luku saattaa kuitenkin olla merkittävästi korkeampi. Kreml ei myöskään koskaan myöntänyt, että aluksen upotti ukrainalainen ohjus. Sen sijaan uppoamissyynä oli Kremlin mukaan myrsky.
Ukrainassa uppoamisesta iloittiin, ja julkaistiinpa siitä postimerkkikin. Huhtikuussa 2022 Ukraina julisti Moskvan uppoamispaikan kulttuurihistorialliseksi kohteeksi.
Silloinen puolustusministeri Oleksii Reznikov totesi, että aluksesta saadaan erinomainen sukelluskohde.
