Venäjän Pohjoisen laivaston sukellusveneiden torjuntahävittäjä Admiral Tšabanenkon yli vuosikymmenen kestänyt korjaus ja modernisointi ei odotuksista huolimatta valmistu kuluvana vuonna. Aluksella on tehty jo reilu vuosikymmen töitä pahamaineisella 35. Korjaustelakalla, joka käytti seitsemän vuotta lentotukialus Admiral Kuznetsovin korjauksiin, mutta lähetti sen lopulta varastoon.
Luokkansa ainoaan alukseen Admiral Tšabanenkoon suunniteltiin modernia ohjusaseistusta ja luokitusta uudelleen hävittäjästä fregatiksi, mutta se saattaakin saada saman kohtalon kuin Admiral Kuznetsov. Sotilasasiantuntija Dmitry Boltenkovin mukaan kaikki riippuu Pohjoisen laivaston päätöksestä. Varastointi merkitsisi hänen mukaansa varmaa poistamista kirjavahvuudesta muutaman vuoden päästä.
Venäjän tiedeakatemian Strategisen suunnittelun tutkimuskeskuksen tutkija Ilja Kramnik on samaa mieltä. Hänen mukaansa 35. Korjaustelakka on laivojen hautausmaa, jossa aikarajat ylittyvät säännönmukaisesti lähes rikollisella tavalla.
Telakka ei hänen mukaansa ole parhaassa kunnossa niin tuotantokyvyn kuin henkilöstön ja johdon tasonkaan suhteen.
– Lisäksi on ulkopuolinen syy: monelta merivoimien ohjelmalta on katkaistu rahoitus. Alirahoitus ja telakan huono tila johtavat siihen, että ensin korjaukset laahaavat säädyttömän pitkän ajan ja sitten aikarajaa aluksen luovuttamiselle takaisin merivoimille lykätään eteenpäin, hän sanoi.
Telakkaa valvova valtion laivanrakennusyhtiö OSK ei kommentoi asiaa.
Kuznetsovin varastointi saattaisi vapauttaa varoja Tšabanenkon korjausten loppuun saattamiseksi, uskoo sotilasasiantuntija Vasily Dandykin, mutta hän huomauttaa, että valtion laivojen korjauskapasiteetista on pulaa.
Boltenkovinkin mielestä on vielä toivoa Tšabanenkon korjaamisesta. Hän viittaa Udaloi-luokan hävittäjän Vitse-admiral Kulakoviin, joka palasi merelle 20 vuotta kestäneiden korjausten jälkeen.
Tšabanenkon kölinlasku tehtiin vuonna 1989, mutta Neuvostoliiton romahduksen takia alus otettiin käyttöön vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Se oli aseistettu muun muassa P-270 Moskit -meritorjuntaohjuksilla, RPK-6 Vodopad -sukellusveneiden torjuntaohjuksilla ja 3K95 Kinzhal -ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä. Telakalle se joutui vuoden 2014 alussa, vain reilun 13 vuoden käytön jälkeen.
