Suomalais-Venäläinen kauppakamari kysyi Suomen ja Venäjän välistä kauppaa tekeviltä yrityksiltä huhtikuun alussa, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen seuraukset vaikuttavat yritysten toimintaan. Tulosten mukaan yritysten liikevaihto supistuu ja henkilöstöä joudutaan vähentämään, eikä Venäjän markkinoita ei kyetä korvaamaan kokonaan.
– Kielteinen vaikutus Venäjän-kauppaa tekeviin yrityksiin on ainakin lyhyellä aikavälillä merkittävä. Lisäksi valtaosa vastaajista arvioi, että liikevaihdon menetys on korvattavissa vain osittain. Uusia markkinoita lähdetään toki hakemaan ja kiinnostus suuntautuu Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Myös venäjänkieliset markkinat Keski-Aasiassa kiinnostavat yrityksiä, kertoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen tiedotteessa.
Kyselyn vastaajista 87 prosenttia kertoo yrityksensä liikevaihdon supistuvan. Vastaajista vain kymmenen prosenttia kertoo, ettei tilanteella ole vaikutusta liikevaihtoon.
Sodalla on voimakkaampi kielteinen työllisyysvaikutus Venäjällä kuin Suomessa yritysten vetäytyessä markkinalta. Yli puolet vastaajista kertoi tässä vaiheessa henkilökunnan vähentämisestä Venäjällä. Sopeutuspäätökset ovat yrityksillä vielä pitkälti kesken.
Reilu kolmannes yrityksistä vähentää henkilöstöä myös Suomessa.
Vastaajista 65 prosenttia uskoo, että yritys löytää tuotteilleen Venäjän korvaavat markkinat vain osittain. Kokonaan korvaavien markkinoiden löytymiseen uskoo 18 prosenttia, kun taas korvaavia markkinoita ei näe löytyvän 16 prosenttia vastaajista.
Annetuista vaihtoehdoista mahdollisena korvaavana markkinana näkee Ruotsin lähes puolet, Saksan 40 prosenttia ja Yhdysvallat 38 prosenttia. Maat lukeutuvat Suomen suurimpiin kauppakumppaneihin.
Keski-Aasian mahdollisuuksiin uskoo kolmannes vastaajista. Muu-vaihtoehdon avoimen vastauskentän vastauksissa toistuvat muun muassa Keski-Eurooppa, Baltian maat ja Lähi-itä.
Tutkimus toteutettiin 4.-6.4.2022. Anonyymi kyselylomake lähetettiin sähköpostitse jäsen- ja asiakasyritysten päättäville henkilöille. Kyselyyn vastasi 141 Suomen ja Venäjän välistä kauppaa tekevän yrityksen edustajaa.
Vastaajista yli puolet edustaa teollisuutta ja kolme neljäsosaa pk-yrityksiä. Vastaajista 79 prosentilla on vientiä Venäjälle, 24 prosentilla tuontia, 31 prosentilla paikallista liiketoimintaa ja neljällä prosentilla verkkokauppaa.