Venäjän talous on piristynyt kevään aikana heikon alkuvuoden jälkeen, mutta kasvunäkymät ovat yhä vaimeat, arvioi Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT torstaina julkaistussa katsauksessaan.
Venäjän BKT-kehityksen suuntaa kuvaavien viiden keskeisen toimialan tuotanto kasvoi maalis-huhtikuussa noin kaksi prosenttia vuodentakaisesta, kun tammi-helmikuussa tuotanto supistui lähes kolme prosenttia. Venäjän talousministeriön mukaan BKT kasvoi huhtikuussa 1,3 prosenttia vuodentakaisesta, mutta tammi-huhtikuussa talous ei käytännössä kasvanut lainkaan.
Talouden sisällä kehitys on ollut hyvin eritahtista. Investoinnit ovat supistuneet jyrkästi, mikä on painanut rakentamista ja investointitavaroiden tuotantoa. Rosstatin alustavien tietojen mukaan kiinteät investoinnit vähenivät tammi-maaliskuussa peräti 14 prosenttia vuodentakaisesta. Näin raju pudotus on nähty viimeksi kansainvälisen finanssikriisin yhteydessä vuonna 2009.
Investointien rahoitus on vaikeutunut, kun yritysten tulokset ovat heikentyneet, verotus kiristynyt ja lainakustannukset pysyneet korkeina. Yritysten yhteenlaskettu tulos supistui tammi-maaliskuussa 26 prosenttia vuotta aiemmasta. 37 prosenttia yrityksistä teki tappiota. Tappiollisten yritysten osuus on noussut jopa hieman suuremmaksi kuin koronapandemian aikana vuonna 2020.
Kulutus on sen sijaan tukenut taloutta. Vähittäiskaupan myynti kasvoi sekä maalis- että huhtikuussa yli kuusi prosenttia vuodentakaisesta, ja palvelujen kasvu on pysynyt noin kolmen prosentin tuntumassa. Kulutusta ovat tukeneet historiallisesti matala työttömyys ja palkkojen nousu. Tammi-maaliskuussa keskimääräinen reaalinen kuukausipalkka kasvoi yhdeksän prosenttia vuodentakaisesta.
Kevään elpymistä on tukenut myös korkeana pysynyt öljyn maailmanmarkkinahinta. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan venäläisen öljyn keskimääräinen vientihinta nousi huhtikuussa 95 dollariin tynnyriltä. Venäjä sai öljyvientituloja noin 19 miljardia dollaria sekä maalis- että huhtikuussa, mikä on lähes kaksinkertainen määrä vuoden ensimmäisiin kuukausiin verrattuna.
Öljytulojen nousu on helpottanut valtion rahoitustilannetta, mutta ei ole poistanut budjettipaineita. Federaatiobudjetin öljy- ja kaasutulot olivat tammi-huhtikuussa edelleen lähes 40 prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin. Samalla menot kasvoivat 16 prosenttia, ja budjettialijäämä paisui lähes 6 000 miljardiin ruplaan eli noin 2,5 prosenttiin BKT:stä. Tuoreissa ennusteissa Venäjän BKT:n kasvun arvioidaan jäävän tänä ja ensi vuonna vain noin prosentin tuntumaan.