Ukrainan, Georgian ja Moldovan valittua läntisen integraation tien Vladimir Putinin ainoa liittolainen Itä-Euroopassa on diktatorisesti johdettu Valko-Venäjä, todetaan Münchenin turvallisuuskonferenssin yhteydessä julkistetussa raportissa.
– Kun Aljaksandr Lukašenkan hallinto turvautui Putinin tukeen murtaakseen vuoden 2020 peukaloituja presidentinvaaleja seuranneet protestit, se uhrasi valtiollisen suvereniteetin hallinnon pystyssä pysymisen hyväksi, raportin laatineet saksalaistutkijat, tohtorit Nicole Koenig ja Leonard Schütte sanovat.
Tästä kertoo heidän mukaansa muun muassa se, että Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan Valko-Venäjällä on ollut keskeinen rooli.
– Lukašenka antoi venäläisjoukkojen käyttää Valko-Venäjää tukialueena epäonnistuneessa hyökkäyksessään Kiovaan. Minsk myös toimittaa aseita, tarjoaa harjoitusalueita ja osallistuu ukrainalaisten lasten järjestelmällisiin kaappauksiin. Venäjän on lisäksi arveltu sijoittaneen taktisia ydinaseita ja ballistisia ohjuksia Valko-Venäjälle. Lukašenkan hallinto on näin ollen Venäjän kanssahyökkääjä, vaikka valkovenäläisiä joukkoja ei sotaan toistaiseksi ole osoitettu.
Kaikki keinot käytössä
Vaikka Putinin yritykset alistaa Georgia, Moldova ja Länsi-Balkan Venäjän etupiiriin, hän pyrkii raportin mukaan yhä sabotoimaan niiden yhdentymisen länteen. Esimerkkinä tästä on venäjämielisen georgialaispoliitikon, oligarkki Bidzina Ivanišvilin tuloksellinen toiminta Georgian EU-integraation vaikeuttamiseksi vastoin kansan enemmistön tahtoa. Samaan aikaan Venäjä epävakauttaa maata myös lietsomalla separatismia Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa.
– Myös Moldova on ollut Venäjän sekaantumisen kohteena etenkin helmikuusta 2022 alkaen. Venäjä on lietsonut levottomuuksia Transnistriassa, uhkaillut kaasutoimitusten keskeyttämisellä ja työntänyt näppinsä paikallisvaaleihin horjuttaakseen eurooppamielistä presidentti Maia Sandua, raportissa todetaan.
– Vaatimaton edistyminen tiellä kohti EU-jäsenyyttä on jättänyt tilaa Venäjän pahantahtoiselle vaikuttamiselle myös Länsi-Balkanilla, varsinkin Serbiassa samoin kuin Bosniassa ja Hertsegovinassa. Serbia ei vain ole riippuvainen Venäjän energiatoimituksista, vaan Venäjä voi myös hyödyntää historiallisia yhteyksiään serbialaisiin, kytköksiään puolisotilaallisiin ryhmiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekä soluttautumistaan informaatioympäristöön. Nämä tekijät auttavat ymmärtämään, miksi EU-jäsenyyden kannatus Serbiassa on alueen matalimmalla tasolla.
