Ukrainan puolustusvoimat metsästävät Venäjän ilmatorjuntajärjestelmiä. Yhä edistyksellisempien droonien kasvava tuotanto on antanut Ukrainalle mahdollisuuden tuhota kaksi kertaa enemmän ilmatorjuntaa ja sen tutkia huhtikuussa 2026 verrattuna lokakuuhun 2025, kirjoittaa Der Spiegel.
Syntyneet aukot Venäjän ilmatorjunnassa heikentävät niin rintamaa kuin selustaakin. Rintama kärsii logistiikan lisääntyvistä tappioista, kun ammus-, kalusto- ja varustevarikot tuhoutuvat, ja selustassa energiainfrastruktuuri ja puolustusteollisuus ovat jääneet suojattomiksi hyökkäyksiä vastaan.
Ukrainan hyökkäykset ovat erityisen vakavia keskikantamilla, noin 200 kilometrin sisällä rintamalta. Droonit tuhoavat Tor- ja Buk- ja ajoittain myös arvokkaita S-300-järjestelmiä. Syksyllä 2025 Ukrainan tuhosi 16 ilmatorjuntajärjestelmää, tutkaa ja häirintäyksikköä, mutta maaliskuun alusta kymmenenteen toukokuuta 2026 niitä tuhottiin jo 37.
Venäjän maavoimilta alkavatkin ilmeisesti loppua ilmatorjuntajärjestelmät, koska käyttöön on tullut yli 50-vuotiaita järjestelmiä, sanoo Ukrainan puolustusvoimien miehittämättömien järjestelmien joukkojen komentaja Robert ”Madyar” Brovdi Ukrainska Pravdan haastattelussa. Hän viittaa toukokuun alussa Donetskin alueella 122 kilometrin päässä rintamalinjalta tuhottuun ilmatorjuntaohjusjärjestelmään, jonka hän väittää olleen peräisin merivoimien risteilijältä. Hänen mukaansa Venäjän joukot ovat myös alkaneet käyttää tutka-asemia, joita Ukrainalla oli käytössä 1960-luvulla.
Brovdin mukaan Ukrainan joukot ovat tuhonneet vuoden alusta lähtien 134 ilmatorjuntajärjestelmää, minkä vaikutuksesta on syntynyt ”esteettömiä käytäviä”.
– Olemme todellakin kuluttamassa loppuun heidän ilmatorjuntansa kykyä, mikä avaa aivan uusia mahdollisuuksia syviin iskuihin, hän toteaa.
Hän nimeää kiinteät sotilaskohteet, puolustusteollisuuden ja energiayhtiöt näiden iskujen päämaaleiksi.
– Jotkin niistä ruokkivat sotaa teknologisilla resursseilla ja toiset tuottavat rahaa tälle teollisuudelle. Ne täytyy polttaa koko miehittävän maan alueelta, Brovdi päättää.
Venäjän puolustusministeriön mukaan Venäjän alueella ammuttiin pelkästään maaliskuussa alas 11 211 droonia, joka on kaksi kertaa enemmän kuin helmikuussa. Tilanne on vakavin Etelä-Venäjällä ja Krimin ympäristössä, jossa rintaman ja rannikon välinen etäisyys on paikoin alle 100 kilometriä.
Institute for the Study of War kirjoittaa, että Ukrainan drooni-iskujen kasvaneen menestyksen myötä Venäjän sotabloggaajat ovat alkaneet toistuvasti mainita ilmatorjuntaohjusten puutetta. Tulos on ollut Venäjälle erittäin epäedullinen. ISW toteaakin Venäjän suorituskyvyn taistelukentällä heikenneen erityisesti parhaillaan käynnissä olevan kevät-kesähyökkäyksen 2026 aikana.