Venäjän arvokkaat supertietokoneet vaarassa – Ukrainan iskuilla pitkä varjo

Venäjän tekoälykehitys voi kärsiä vuosien takaiskun datakeskuksiin tehtyjen lennokki-iskujen takia.
Ukraina iski Venäjän valtiollisen Sberbankin datakeskukseen 14. lokakuuta. Pankin logo Moskovassa.
Ukraina iski Venäjän valtiollisen Sberbankin datakeskukseen 14. lokakuuta. Pankin logo Moskovassa. AFP / LEHTIKUVA / TATYANA MAKEYEVA
Ukraina iski Venäjän valtiollisen Sberbankin datakeskukseen 14. lokakuuta. Pankin logo Moskovassa.
Ukraina iski Venäjän valtiollisen Sberbankin datakeskukseen 14. lokakuuta. Pankin logo Moskovassa. AFP / LEHTIKUVA / TATYANA MAKEYEVA

Venäjän tekoälykehitys voi kärsiä vuosien takaiskun, sillä iskujen kohteeksi joutuneissa datakeskuksissa sijaitsee maan tehokkaimpia supertietokoneita.

Osa Venäjän keskeisistä datakeskuksista on lamaannuksen tilassa Ukrainan drooni-iskujen seurauksena. Niiden kärsimien vaurioiden korjaaminen voi kestää pitkään.

Lokakuussa Ukraina on iskenyt kolmeen teknologiayhtiö Yandexin tärkeään datakeskukseen, yhteen Venäjän suurimman pankin Sberbankin datakeskuksista Saratovin alueella sekä maan Facebookin vastineen eli VKontakte-yhteisöpalvelun datakeskukseen Pietarissa.

Pitkiä häiriöitä on esiintynyt pankkipalveluissa, verkkokaupassa, paikannus- ja taksipalveluissa sekä Yandexin virtuaaliavustajassa ja tekoälychatboteissa.

Sberbank ja VK vahvistivat tiloihinsa kohdistuneet iskut, mutta ovat vakuuttaneet järjestelmiensä jatkaneen toimintaansa häiriöittä.

Yandex myönsi, että kahden iskun kohteeksi joutuneen datakeskuksen toiminta oli keskeytynyt kokonaan. Nämä keskukset sijaitsevat Sasovossa Rjazanin alueella ja Vladimirissa. Iskut vahingoittivat myös datakeskusten sähkönsyöttöjärjestelmiä. Yandex on toiminut poikkeusjärjestelyin 8. lokakuuta lähtien.

Hyökkäykset ovat aiheuttaneet vakavia häiriöitä Yandexin verkkopalveluihin, myös sen suosituimpiin tuotteisiin eli hakukoneeseen sekä liikenne-, navigointi- ja maksupalveluihin.

Sodan seuraukset näkyviksi venäläisten arjessa

Seuraukset ulottuvat kuitenkin huomattavasti tätä laajemmalle, muistuttaa kertoo Puolassa toimiva Itä-Euroopan tutkimuskeskus OSW analyysissaan. Yandexin pilvipalveluja käytti noin 64 000 asiakasta, joiden joukossa on suuria rahoitusalan, vähittäiskaupan ja tietotekniikka-alan yrityksiä.

Iskut ovat saattaneet vahingoittaa myös Venäjän kolmea tehokkainta supertietokonetta. Ne sijaitsevat hyökkäysten kohteeksi joutuneissa datakeskuksissa, ja niitä käytetään muun muassa venäläisten tekoälymallien kehittämiseen.

Vaikka dataiskujen seuraukset eivät ole Venäjän talouden kannalta kriittisiä, ne pahentavat maan jo ennestään vaikeaa taloustilannetta. Droonien aiheuttamat vahingot kohdistuvat myös suoraan Putinin valtapiirin taloudellisiin etuihin. Eliitin jäsenet hallitsevat käytännössä kaikkia Venäjän kannattavia suuryrityksiä, mukaan lukien Yandex ja VK.

Hyökkäyksillä on lisäksi merkittävä psykologinen ulottuvuus, sillä ne tekevät venäläisille entistä selvemmäksi, millaisia kustannuksia sodasta aiheutuu.

Iskujen taloudelliset vaikutukset ovat toistaiseksi olleet rajallisia.

OSW toteaa, että Sberbankin tapauksessa isku osui yhteen kolmesta pankin infrastruktuuria tukevasta datakeskuksesta. Venäjällä on noin 200 tämän kokoluokan suurta datakeskusta. Niistä yli 80 prosenttia sijaitsee Moskovassa ja Pietarissa, joiden ilmapuolustus on maan vahvinta.

Venäjän teknologiasektorin toiminnan suurin este on Kremlin politiikka, jossa tavoitellaan muusta maailmasta riippumatonta internetiä. Kreml on muun muassa velvoittanut venäläiset teknologiayritykset säilyttämään kaikki tietonsa kotimaisilla palvelimilla. Tämä estää yrityksiä sijoittamasta varmuuskopioitaan droonien ja ohjusten kantaman ulkopuolelle.

”Käyttäkää Google Mapsia”

Venäläisiä palvelimia kuormittaa myös valtava tietomäärä, jota toimijoiden on säilytettävä. Virallisesti velvoitteita perustellaan sisäisellä turvallisuudella, mutta käytännössä tietoja käytetään myös kansalaisten valvontaan ja yhteiskunnalliseen kontrolliin. Esimerkiksi käyttäjien ääniviestejä, tekstiviestejä ja kuvia on säilytettävä kolmen vuoden ajan.

Palvelimia kuormittavat lisäksi laitteistot ja ohjelmistot, joita on asennettu laajasti tietoverkkoihin väestön valvomiseksi.

– Tämän seurauksena jo pienen laskentakapasiteetin menettäminen drooni-iskuissa voi häiritä koko järjestelmän toimintaa. Jotkin palvelut voivat muuttua kokonaan käyttökelvottomiksi, jos ne ovat riippuvaisia yhdestä datakeskuksesta, OSW:n tutkija Iwona Wiśniewska arvioi.

Datakeskusten vaurioitumisesta aiheutuvat tappiot voivat osoittautua suuremmiksi kuin verkkokauppa-alustoihin kohdistuneiden iskujen aiheuttamat tappiot.

Yandexilla on lähes monopoliasema kaupallisten teknologiapalvelujen markkinoilla paitsi Venäjällä myös Valko-Venäjällä, Keski-Aasian maissa ja Serbiassa. Sen asema on erityisen vahva kyytipalveluissa ja navigointisovelluksissa.

Palveluhäiriöt pakottivat Yandexin julkaisemaan tiedotteen, jossa se kehotti käyttäjiä siirtymään vaihtoehtoisiin palveluihin, kuten Google Mapsiin.

Järjestelmän palauttaminen täysin toimintakuntoiseksi vaatii huomattavia investointeja ja aikaa. Arvioiden mukaan korjaustyöt kestävät vähintään kuusi kuukautta.

Kehitys jää yhä enemmän jälkeen

Lisäksi datakeskusiskut pahentavat Venäjän teknologista jälkeenjääneisyyttä.

Video

Yli neljä vuotta jatkuneen sodan aikana Yandex on vahvistanut asemaansa Venäjän kotimarkkinoilla kilpailun puutteen ansiosta. Samalla se on kuitenkin jäänyt entistä kauemmas alan maailmanlaajuisista huippuyrityksistä.

Vuonna 2021 maailman 500 tehokkaimman supertietokoneen TOP500-listalla oli viisi venäläistä konetta sadan parhaan joukossa.

Näistä tehokkain, Yandexin omistama ja Sasovossa sijaitseva supertietokone, oli tuolloin maailman 19. tehokkain. Kesäkuuhun 2026 mennessä se oli pudonnut sijalle 101.

Sasovossa sijaitsee kaksi Yandexin kolmesta supertietokoneesta. Satelliittikuvista näkyy datakeskusten kärsineen vakavia vaurioita, mutta yhtiö ei ole kertonut vahinkojen laajuudesta julkisuuteen.

Vuoden 2021 jälkeen Venäjällä ei ole otettu käyttöön yhtään uutta supertietokonetta.

Pisimmälle edennyt hanke on ollut Sberbankin suurimman supertietokoneen rakentaminen Balakovon datakeskukseen, johon Ukraina äskettäin iski. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2020, ja supertietokoneen käyttöönotto on suunniteltu vuodelle 2027.

OSW:n mukaan kaikki Venäjän supertietokoneet on rakennettu yhdysvaltalaisen Nvidian toimittamilla laitteistoilla.

– Ukrainan drooni-iskut todennäköisesti hidastavat Venäjän tekoälykehitystä entisestään, arvioi Council on Foreign Relations -ajatushautomon asiantuntija Connor Martin artikkelissaan.

Martinin mukaan Nvidian A100-mikropiirien korvaaminen on Venäjälle vaikeaa.

Jos tiedot näiden koneiden vaurioitumisesta iskuissa vahvistuvat, Venäjä jää entistä kauemmas maailman teknologisista kärkimaista. Mahdollisiin vaurioihin viittaavat muun muassa laajalti raportoidut ongelmat Yandexin tekoälypohjaisen Alisa-ääniavustajan toiminnassa.

LUE MYÖS:
Ukrainalla on uusi iskukohde Venäjällä – miljoonien arki sekaisin

Ukrainalaisjoukot kertovat saavuttaneensa yliotteen ilmassa.
Yksi kampanjan ensimmäisistä iskuista oli epäonnistunut lennokkihyökkäys Saksassa.
Päätös teki osan ukrainalaisista drooneista lähes käyttökelvottomiksi ja yllätti presidentti Donald Trumpin hallinnon.
Mainos