Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov osallistuu Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tulevaan tapaamiseen Alaskassa, sanoo Venäjän ulkoministeriö.
Putinin ja Trumpin tapaaminen pidetään 15. elokuuta Alaskan suurimmassa kaupungissa Anchoragessa. Venäläisen RBK:n mukaan Yhdysvaltojen ja Venäjän johtajat keskustelevat Ukrainan konfliktin rauhanomaisen ratkaisun vaihtoehdoista sekä muista Venäjän ja Yhdysvaltojen yhteistyön osa-alueista.
Tiistaina Lavrov ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Marco Rubio keskustelivat puhelimessa. Lavrovin läsnäolo tapaamisessa viittaisi valtiojohdon protokollan mukaan siihen, että myös Yhdysvaltojen Rubio osallistuisi. Keskiviikkona iltapäivällä Yhdysvaltojen ulkoministeriö ei vielä ollut kommentoinut asiaa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vierailee keskiviikkona Saksassa, jossa hän osallistuu liittokansleri Friedrich Merzin kanssa etäneuvotteluun, johon osallistuvat myös Trump ja Naton pääsihteeri Mark Rutte.
Tiedossa on, että Venäjä edellyttää edelleen saavansa itselleen Donetskin ja Luhanskin maakunnat, joita se on yrittänyt vallata vuodesta 2014 alkaen aluksi valheellista separatistiliikettä tukemalla ja nukkehallituksia perustamalla. Vuonna 2022 pari päivää ennen täysmittaisen hyökkäyksen aloittamista Putin ilmoitti ensin tunnustavansa maakuntien itsenäisyyden ja sitten ”hyväksymällä” maakuntien nukkehallitusten esittämät ”pyynnöt” Venäjään liittymisestä. Viime kesänä Putin lisäsi aluevaatimuksien listaan Hersonin ja Zaporižžjan alueet.
Naton pääsihteeri Mark Rutte kommentoi perjantain kokousta ennakoiden viime sunnuntaina uutiskanava ABC:lle, että jotkin alueet voidaan tunnustaa tai hyväksyä Venäjän haltuun de facto mutta ei de jure. De facto tarkoittaa tosiasiallista, de jure juridisesti virallista.
Rutten kommentointi on herättänyt runsaasti tyrmistystä. Zelenskyi on sanonut että Ukraina ei voi luopua omista alueistaan, ja esimerkiksi Latvian entinen ulkoministeri Gabrielus Landsbergis kutsui länsimaita ”Ukrainan de facto -tappion arkkitehdeiksi”.
Miehityksen suhteen sivuun katsominen arka paikka Baltian maille, jotka jäivät toisen maailmansodan päätteeksi Josif Stalinin johtaman Neuvostoliiton miehittämiksi useiksi vuosikymmeniksi.
