Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin puhelut Vladimir Putinille ja Oval Officen skandaali on tulkittu Venäjällä alustaviksi merkeiksi pakotteiden purkamisesta ja läntisten brändien paluusta. Tulkinta ei ole täysin vailla pohjaa, koska esimerkiksi Hyundai ja Renault ovat jo väläytelleet paluuta Venäjälle. Myös eteläkorealainen Samsung on jo kasvattanut kännyköidensä mainosbudjettia Venäjällä.
Kiinnostusta paluuseen ei tarvitse ihmetellä, jos puhutaan raa’asti vain rahasta. Venäjältä sen Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan takia poistuneiden yhtiöiden arvioidaan kärsineen poistumisesta jopa 100 miljardin euron suuruiset tappiot. Vähintään 11 600 läntistä yhtiötä – joista 1600 on monikansallisia suuryrityksiä – kuitenkin jäi Venäjälle. Niiden liikevaihto esimerkiksi vuonna 2023 oli yhteensä 192 miljardia euroa (niiden 80 prosentin osalta, jotka julkaisivat tuloslaskelmansa).
Voittoja on tullut runsaasti, mitä kuvastavat yhtiöiden Venäjän valtiolle maksamat verot. Läntiset yhtiöt maksoivat Venäjälle veroja yhteensä noin 20 miljardia euroa pelkästään vuonna 2023.
Suurimpia läntisiä veronmaksajia olivat itävaltalainen Raiffeisen (465 miljoonaa euroa), kiinalainen Chery Automobile (210 miljoonaa), amerikkalainen Philip Morris (208 miljoonaa), Japan Tobacco International (173 miljoonaa), italialainen UniCredit Bank (146 miljoonaa), amerikkalainen Pepsi (128 miljoonaa) ja ranskalainen Leroy Martin (118 miljoonaa).
Pelkästään vuosina 2022–2023 monikansallisten yhtiöiden Venäjälle maksamat verot olivat yhteensä 39,4 miljardia euroa, joka vastaa vähän alle kolmannesta Venäjän sotilasbudjetista vuodelle 2025. Näiden yhtiöiden merkitystä Venäjän taloudelle ei siis voida pitää vähäpätöisenä.
17 Venäjän 20 suurimmasta veronmaksajayhtiöstä tulee Ukrainaa tukevista maista. Yhdysvallat johtaa listaa 1,1 miljardilla eurolla ja Saksa on toisena 656 miljoonalla eurolla. Niiden perässä ovat Itävalta, Kiina ja Ranska.
