Krimistä ja Ukrainasta oli keskusteltu Venäjällä Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien.
– Vuonna 2013 Venäjä huomasi, että se voi ratkaista Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien kivenä kengässä olleen geostrategisen ongelman. Se totesi, ettei Krimillä ole sotilaallista voimaa, joten se voi ottaa sen haltuunsa, Maanpuolustuskorkeakoulun opettaja, Venäjä-tutkimusryhmän johtaja ja everstiluutnantti Simo Pesu sanoo Verkkouutisille.
Taustalla on myös taloudellisia, poliittisia ja sotilaallisia syitä. Ne lyövät myös iloisesti kättä keskenään.
– Antiikin kreikkalainen historioitsija Thukydides kirjoitti, että sotaa voi perustella kolmella syyllä: pelolla, kunnialla ja eduilla. Voit valita, minkä tahansa näistä kolmesta ja pystyt perustelemaan, sillä sen miksi Venäjä valtasi Krimin, Pesu sanoo.
– Venäjä näkee Krimin strategisesti yhtenä puolustusvyöhykkeenä suurvallan hyökkäystä vastaan. Lähinnä se pelkää Yhdysvaltoja, jolla on kyky lyödä Venäjä sotilaallisesti. Venäjällä on alueella puolustettavana kunniaa, koska se valtasi alueen 1700-luvulla turkkilaisilta. Etuja ovat luonnonvarat. Mustanmeren pohjoisosissa on hyvin tuulta ja maakaasuvarannot. Kun ne lyödään yhteen, niin seuraaville vuosikymmenille on tarjolla sinistä vetyä, joka on hyvin lähellä Eurooppaa.
Venäjä on pyrkinyt 1500-luvulta asti vapaille merireiteille. Ensimmäisenä se takasi itselleen pääsyn Itämerelle ja Jäämerelle, ja sen jälkeen Venäjä hankki merireitin Mustallemerelle. Viimeisimpänä se liitti Siperian ja Kaukasuksen itseensä ja takasi pääsyn myös Tyynellemerelle.
– Iranin kanssa rakentuva yhteistyö takaa Venäjälle pääsyn Intian valtamerelle. Mannervaltiona Venäjällä on strateginen tarve vapaille reiteille merireiteille. Strategisesta näkökulmasta tavoite on varsin relevantti.
Voisiko Ukraina katkaista Venäjän huoltoyhteydet Krimille?
Simo Pesun mukaan Ukrainan kannattaa suunnata iskuja juuri Krimille. Se hyötyy siitä sekä sotilaallisesti että poliittisesti. Ukraina samalla kyseenalaistaa sekä Venäjän johdon että sen voittona esittelemän alueen.
– Poliittisten syiden lisäksi Ukrainalla on sotilaallisesti monta syytä, miksi sen on mielekästä pyrkiä saamaan Krimin alue haltuunsa, hän sanoo.
– Venäläisten operatiivinen syvyys eli selusta on Krimillä hyvin matala. Esimerkiksi Zaporižžjan alue on alle sadan kilometrin syvyinen alue, joka rajoittuu mereen. Ukrainalaisten asejärjestelmät yltävät koko tällä alueelle. Se pystyy häiritsemään Venäjän huoltoa ja se johtaa siihen, että Venäjän on hyvin vaikea järjestää taisteluja tällä alueella.
Ukraina on saavuttanut pieniä voittoja ja se on pystynyt haittaamaan Venäjän toimintaa Krimillä.
– Venäjän keskeiset taistelualukset on vedetty vuoden kuluessa muun muassa Novorossiskin satamaan, koska ukrainalaiset ovat kyenneet iskemään Krimin alueelle. Se, että pystyisi estämään Venäjän logistiikan meriteitse vaatisi kohtuullisen kovia toimia, sanoo Pesu.
Tehtävässä onnistumiselle omat haasteensa asettaa se, että Ukrainalla ei ole laisinkaan omia merivoimia, vaan se on tehnyt iskunsa meren pinnalla tai ilmassa kulkevilla iskuaseilla.
– Ukrainan pitäisi katkaista sekä silta Krimille että estää Venäjän meriliikenne Krimin satamiin. Tällä hetkellä Ukrainan iskut ovat häirinneet Venäjän huoltoa, mutta ne eivät ole millään lailla onnistuneet sen estämisessä, Pesu sanoo.
– Ukraina tarvitsisi jatkuvasti käytettävissä olevaa merivoimaa ja raskasta tulta Krimiä ympäröivillä merialueilla, jolla se pystyisi estämään Venäjän huollon pääsyn satamiin. Se ei ole realistinen vaihtoehto.
Sota jatkunee vuosia
Ukraina on yrittänyt katkaista huoltoyhteydet Krimille vallatakseen alueen takaisin itselleen. Pesu ei usko, että Ukraina onnistuu Krimin valtaamisessa tulevankaan vuoden aikana. Niemimaa on vaikea puolustaa, mutta se on vielä vaikeampi vallata.
– Ukraina ei saanut katkaistua Venäjän maayhteyttä vuonna 2023 ja tuskin onnistuu siinä vuonna 2024. Sen sotilaallinen voima ei ole merkittävästi kasvanut eikä Venäjä ole merkittävästi heikentynyt, Pesu sanoo.
– Merellisesti Ukraina sai työnnettyä Venäjän sotalaivoja kauemmaksi, mutta Venäjän huoltoyhteyksiä se ei ole saanut katkaistua. Ukraina pystyi kuitenkin avaamaan merireitin kauppalaivoille ja logistisille kuljetuksille omille ja naapurimaiden aluevesille sopimatta siitä Venäjän kanssa.
Vaikka Ukraina onnistuisi katkaisemaan huoltoyhteyden, niin Krimin miehittäminen on vaikeaa. Venäjä on rakentanut Krimin porttina tunnettuun kilometrien levyiseen Perekopiin vahvan puolustuksen. Toisessa maailmansodassa saksalaiset ja venäläiset onnistuivat siinä vuorollaan. Mutta se vaati molemmilta suuria, kokeneita sekä hyvin tuettuja sotatoimiyhtymiä ja lähes vuoden kestäneitä raskaita taisteluita.
Juuri resurssien rajallisuus ja se, että Ukrainan sodanjohto ei tiedä mitä resursseja sillä on ensi vuonna käytössään vaikeuttavat Ukrainan sodanjohdon operaatioiden suunnittelua.
– Historiallinen tarkastelu ei tue Krimin valtauksessa onnistumista, mutta poliittisena ja operatiivisena tavoitteena se on hyvä. Krimin huolto tapahtuu rajallisin yhteyksin ja se on Venäjälle paljon hankalampaa ja vaikeampaa kuin Itä-Ukrainan huolto. Sinne Venäjällä on suora maayhteys ja selusta ulottuu koko Länsi-Venäjälle, Pesu sanoo.
Ukrainan tavoitteena vaikuttaa olevan edelleen Krimin takaisin valtaus ja paremmat asetelmat neuvottelupöydässä, kun niiden aika joskus on. Edellytykset sille näyttää tällä hetkellä olevan heikot.
– Ukrainan kannattaa luoda perustaa Krimin valtaukselle. Se on relevantti tavoite, koska mikään ei viittaa siihen, että sota olisi ohi tänä eikä ensi vuonnakaan.