Tarton yliopiston Johan Skytte-instituutin tutkija, valtiotieteiden tohtori Martin Mölder kirjoittaa Viron yleisradion julkaisemassa kolumnissaan, että Ukrainan sodan vaikutukset ovat Virolle perustavanlaatuisemmat kuin koronakriisin. Koronanaiheuttaman alkushokin jälkeen tiedettiin, että virus katoaa väistämättä jossain vaiheessa sairastamisen ja rokotusten myötä, vaikka hallitus olisikin aluksi neuvoton.
– Sota Ukrainassa on eri asia. Jos emme nyt toimi oikein, saavuttaa tämä sota meidät ennemmin tai myöhemmin. Itse asiassa se on jo saavuttanut, mutta ehtii saavuttaa vielä enemmänkin.
Mölder huomauttaa tilanteen olevan erilainen, jos myös muut maat olisivat tehneet niin paljon Ukrainan hyväksi kuin Viro. Pieni Viro on ottanut vastaan nyt 33 000 ukrainalaispakolaista ja lähettänyt Ukrainaan enemmän aseellista tukea kuin esimerkiksi Saksa.
Jos sota etenee syvemmälle Ukrainaan, on luvassa vielä enemmän tulijoita, joiden auttaminen on virolaisten moraalinen velvollisuus. Satojentuhansien ukrainalaispakolaisten vastaanottaminen olisi kuitenkin Mölderin mukaan virolaiselle yhteiskunnalle katastrofi.
– Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta Venäjä epäonnistuisi Ukrainassa ja turvaisimme oman tulevaisuutemme. Me emme saa enää ajatella Venäjästä kuin vain epämukavasta naapurista. Kyseessä on valtio, joka ilmeisesti haluaisi hävittää niin virolaisen kansakunnan kuin valtionkin. Tätä mahdollisuutta ei tule sille antaa.
Viron ongelmana on neuvostoaikana maahan tullut ja tuotu venäläisväestö, sen jälkipolvet ja heidän suhtautumisensa Venäjään.
– Vasta nytkö me heräsimme ja pelästyimme, että iso osa vironvenäläisistä on Venäjän verisen propagandan siiven alla? Tai että erittäin suuri osa Virossa kasvaneista virolaisnuorista ja heidän opettajistaan ei osaa kunnolla oman kotimaansa kieltä? Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ja onneksi vaikuttaa siltä, että ukrainalaispakolaisilla ei ole niin suuria vaikeuksia sopeutua uuteen kotimaahansa kuin aikanaan Venäjältä tulleilla.
Mölderin mukaan on ollut virhe, että Viro on antanut venäläisen propagandan levitä Venäjän television välityksellä maan venäjänkielisen väestön parissa.
– Vaikka kaikki ovat sodan takia samanlailla huolissaan, on Virossa asuvilla venäläisillä hyvin erilaiset näkemykset Venäjästä ja sen käymästä sodasta Ukrainaa vastaan. Venäjän ei katsota muodostavan uhkaa Viron olemmassaololle, Venäjän rankaisemista tai sanktioimista ei pidetä tarpeellisena. Myös Venäjän sotatoimia Ukrainassa arvioidaan eri tavalla. Samaten hyvin erilainen on valmius auttaa Ukrainaa ja ottaa vastaan pakolaisia.
Virossa järjestetään parlamenttivaalit maaliskuussa 2023 eli kuukausi ennen Suomea.
– Näin vaikeana aikana emme ole odottaneet vaaleja varmaankaan sitten vuoden 1992. Elinkustannusten nousu, Ukrainan sota ja sen muodostama uhka turvallisuudellemme; sotapakolaisten virta, joka saattaa erittäin merkittävästi muuttaa väestörakennettamme, energiakriisi, Mölder toteaa.