Jo viime toukokuussa Kreml uhkasi sotilaallisteknisillä toimilla, jos Suomi päästetään Naton jäseneksi. Venäjän puolustusministeriön julkaisu joulukuulta 2022 erittelee, mitä se näkee Suomen (ja Ruotsin) Nato-jäsenyyden merkitsevän: puolustusliiton joukkojen, aseiden, kaluston ja taktisten ohjusten mahdollista sijoittamista Suomeen uhkaamaan Arkangelin alueen sotilaallisteollista kompleksia ja liikenneinfrastruktuuria.
Mitä Venäjän sotilaallistekniset toimet olisivat? Nicholas Lokker ja Heli Hautala käsittelevät aihetta War on the Rocks -sivustolla.
Joulu- ja tammikuussa Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu ilmoitti suunnitelmista luoda Karjalaan uusi armeijakunta ja jakaa läntinen sotilaspiiri kahtia, mikä tarkoittaisi käytännössä Moskovan ja Leningradin sotilaspiirien palauttamista. Venäjän maavoimien suuret tappiot Ukrainassa hankaloittavat näitä suunnitelmia merkittävästi. Maanpuolustuskorkeakoulun uuden raportin mukaan Venäjä pystyisi palauttamaan maasodankäyntikykynsä vasta 2030-luvulla.
Mitä voi odottaa?
Jos Kreml todella päättää toteuttaa uhkauksensa, voi lyhyellä aikavälillä voi olla odotettavissa ydinaseilla uhkailua, johon käytetään sekä Pohjoista laivastoa että strategisia pommituskoneita. Pietarin edustan merialueen sulkemiseen tähdäten Venäjä tuo varmasti rannikolleen tykistöä ja ohjusjärjestelmiä. Itämerellä ei myöskään voida sulkea pois Venäjän sota-alusten vaarallisia manöövereitä, jotka voivat johtaa onnettomuuksiin.
Klassiset hybridisodankäynnin keinot, kuten pakolaiskriisin synnyttäminen Suomen itärajan kautta, kyberhyökkäykset Suomen hallintoa ja kriittistä infrastruktuuria vastaan ja disinformaatiokampanjat ovat mahdollisia. Hyvin epätodennäköisiä, mutta eivät poissuljettuja ovat terrori-iskut ja hallitukseen ja poliitikkoihin kohdistuvat murhayritykset.
Naton pitää pystyä vastaamaan sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä Kremlin yrityksiin heikentää Naton asemaa Baltia–Pohjoismaat–Arktis-akselilla parantamalla alueen ilma- ja ohjuspuolustusta sekä tiedustelua, valvontaa ja kohdetiedustelua, lisäämällä läsnäoloaan Itämerellä ja Barentsinmerellä, harjoittelemalla kyberiskujen torjuntaa ja kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja mahdollisesti jopa taisteluoperaatioita ydinlaskeuman saastuttamalla alueella.