Venäjä-tutkija Ylellä: Jo neuvottelu turvallisuuden järjestyksestä olisi voitto Moskovalle

Yhdysvaltain muuttunut suhtautuminen rohkaisee Venäjää esittämään vaatimuksia, jotka voivat koskea suoraan myös Suomen asemaa Natossa, arvioi Keir Giles.
Ison-Britannian johtava Venäjä-asiantuntija ja Britannian ulkopoliittisen instituutin Chatham Housen tutkija Keir Giles Helsingissä 18. marraskuuta 2026. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Ison-Britannian johtava Venäjä-asiantuntija ja Britannian ulkopoliittisen instituutin Chatham Housen tutkija Keir Giles Helsingissä 18. marraskuuta 2026. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Euroopan pitäisi torjua nykyistä selvemmin Venäjän pyrkimykset neuvotella maanosan turvallisuusjärjestys uusiksi, arvioi brittiläinen Venäjä-tutkija Keir Giles Yleisradion haastattelussa. Hänen mukaansa jo suostuminen tällaiseen keskusteluun olisi saavutus Moskovalle.

Chatham Housen tutkijana toimiva Giles viittaa viime viikolla Abu Dhabissa käytyihin Yhdysvaltain, Ukrainan ja Venäjän neuvotteluihin. Hänen mukaansa Yhdysvaltain edustajat tukevat nyt Venäjän pitkään ajamaa ajatusta uudesta eurooppalaisesta turvallisuusarkkitehtuurista.

Venäjä on Gilesin mukaan vaatinut tällaista järjestelyä jo 20 vuoden ajan.

– Jos eurooppalaiset neuvottelijat ryhtyvät keskustelemaan Venäjän kanssa Euroopan turvallisuuden uudelleenjärjestelystä – eli uudesta eurooppalaisesta turvallisuusarkkitehtuurista – se on jo itsessään voitto Moskovalle, Giles sanoo Ylelle.

Venäjän tavoitteena on pitkään ollut Naton itälaajentumisen estäminen. Ylen mukaan Venäjä vaati Abu Dhabin neuvotteluissa mediatietojen mukaan Suomea ulos Natosta.

Gilesin mukaan Yhdysvaltain suhtautuminen antaa Venäjälle mahdollisuuden nostaa neuvottelupöytään pitkälle meneviä vaatimuksia. Hän varoittaa, että samalla Moskova voi päästä määrittelemään koko keskustelun lähtökohtia.

– Tämä antaa Venäjälle mahdollisuuden määritellä keskustelun suuntaa, mikä puolestaan on askel kohti tulevaisuutta, joka olisi erittäin epämiellyttävä paitsi Suomelle, myös muille Euroopan maille, Giles sanoo.

Presidentti Alexander Stubb on kommentoinut, että Suomi pysyy Natossa ja etteivät Venäjän puheet asiasta ole vakavasti otettavia.

”Eurooppa on liian laiska”

Giles arvostelee Eurooppaa liian vaisusta toiminnasta Ukraina-neuvotteluissa. Hänen mukaansa EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Kaja Kallaksen pitäisi osallistua neuvotteluihin, koska tehtävä kuuluisi hänen rooliinsa.

Gilesin mukaan eurooppalaiset ovat epäilleet, ettei Kallas ymmärtäisi uhan luonnetta tai osaisi toimia oikealla tavalla suhteessa Venäjään. Kallas on arvostellut Venäjää ja Vladimir Putinia voimakkaasti.

Gilesin mielestä Venäjä pääsee näin määrittelemään keskustelun ehtoja ja sulkemaan pois sille epämieluisan neuvottelukumppanin.

Video

Eurooppalaisia edustaa Ukraina-neuvotteluissa ryhmä, johon kuuluu Saksan, Ranskan, Britannian, Italian ja Puolan sekä EU-instituutioiden edustajia. Giles epäilee ryhmän jäävän liian vaisuksi.

Hän ei pidä myöskään parinkymmenen maan niin sanottua halukkaiden koalitiota riittävänä ratkaisuna. Gilesin mukaan Ukrainaa pitäisi tukea nykyistä tuntuvammin esimerkiksi Saksan pitkän kantaman Taurus-ohjuksilla. Hän ihmettelee myös, miksei eurooppalaista ilmapuolustusta ole laajennettu kattamaan Länsi-Ukrainan ilmatilaa.

Giles katsoo Euroopan pyrkineen liian laiskasti mukaan rauhaa koskeviin keskusteluihin. Hänen mukaansa kyse ei ole vain paikasta neuvottelupöydässä, vaan siitä, osoittavatko Euroopan maat aitoa kiinnostusta oman turvallisuutensa turvaamiseen Ukrainasta alkaen.

”Donald Trump toteuttaa Kremlin pitkäaikaisia tavoitteita”

Giles esitteli Helsingissä myös uutta Kremlin kaappaama Amerikka -kirjaansa. Siinä hän kuvaa oman näkemyksensä siitä, miten Venäjä on saanut otteen Yhdysvaltain johdosta.

Giles väittää presidentti Donald Trumpin toteuttavan monia Kremlin pitkäaikaisia tavoitteita. Hänen mukaansa tämä näkyy etenkin siinä, miten Yhdysvallat painostaa Ukrainaa antautumaan Venäjälle.

Giles arvioi, etteivät Trump ja hänen alaisensa välttämättä tietoisesti toimi Moskovan hyväksi. Hänen mukaansa Trumpilla ja Venäjällä on kuitenkin samoja tavoitteita. Sekä Trump että Venäjä haluavat hänen mukaansa heikentää Yhdysvaltain instituutioita, jotka ovat torjuneet Venäjän vaikuttamis- ja tiedustelutoimintaa.

Giles arvostelee kirjassaan voimakkaasti myös Trumpin suhtautumista Vladimir Putiniin. Hänen mukaansa Trumpin Putin-ihailu on niin voimakasta, että se lähenee palvontaa.

Eräs sotabloggari arvioi, ettei alkuperäinen tavoite Ukrainan "demilitarisoinnista" näytä oikein toteutuneen.
Muun muassa yhteisöveroa ja arvonlisäveroa on nostettu hyökkäyssodan rahoittamiseksi.
Kremlin neuvotteluasema voi heikentyä nopeasti, kun uusi Yhdysvaltain kongressi aloittaa työnsä.
Mainos