Venäjä syyttää yrittäjää maanpetoksesta – syynä Ukrainaan maksetut verot

Maanpetossyytteiden käyttö on laajentunut voimakkaasti Ukrainan sodan aikana.
Moskovan Meštšanskin piirioikeus. (Wikimedia Commons/CC-BY-4.0/Tiraspolsky)
Moskovan Meštšanskin piirioikeus. (Wikimedia Commons/CC-BY-4.0/Tiraspolsky)

Venäjällä 60-vuotiasta yrittäjää syytetään maanpetoksesta, koska hän maksoi yritystoiminnastaan veroja Ukrainaan, kertoo riippumaton venäläismedia Mediazona. Tieto syytteen perusteesta on miehen puolustusasianajajalta.

Oleg Varjuhin pidätettiin Moskovan lentokentällä toukokuun alussa, kun hän saapui Venäjälle Moldovan Chişinăusta tapaamaan sukulaisiaan. Moskovan Meštšanskin piirioikeus määräsi hänet heinäkuussa tutkintavankeuteen, ja Moskovan kaupunginoikeus piti päätöksen keskiviikkona voimassa.

Varjuhin oli pyörittänyt Ukrainassa pientä hajuvesialan yritystä. Hänen asianajajansa Juri Šelin mukaan maanpetossyytteessä on kyse veroista, joita Varjuhin maksoi yrityksensä tuloista Ukrainaan.

Šel kiistää, että verojen maksaminen voisi täyttää maanpetoksen tunnusmerkistön. Asianajaja huomauttaa, että Ukrainassa asuneella ja yrittäjänä nä toimineella Varjuhinilla oli velvollisuus maksaa veronsa, eikä veronmaksaja voi määrätä siitä, mihin valtio saamansa rahat käyttää.

Tapaukseen liittyy muitakin poikkeuksellisia piirteitä. Varjuhin syntyi Norilskissa Venäjällä ja muutti Ukrainaan vuonna 1999. Nykyään hän on eläkkeellä oleva ammattilentäjä.

Asianajajan mukaan Varjuhinilla ei ole venäläistä eikä ukrainalaista passia. Hänen ainoa henkilöllisyystodistuksensa on vuonna 1981 myönnetty neuvostoliittolainen sisäpassi. Ukrainalaisviranomaisten kerrotaan myöntäneen hänelle kotimaisen henkilöllisyystodistuksen vuonna 2014.

Poimintoja videosisällöistämme

Šel sanookin asiakkaansa olevan ”Neuvostoliiton viimeinen kansalainen”. Moskovaan Varjuhin saapui Venäjän Chişinăun-suurlähetystön myöntämällä väliaikaisella matkustusasiakirjalla.

Ennen maanpetossyytettä Varjuhin pidettiin vangittuna toistuvilla lyhyillä hallinnollisilla pidätyksillä. Hänet tuomittiin touko–heinäkuun aikana neljä kertaa 15 päiväksi vankeuteen lievästä huliganismista. Mediazonan mukaan kyse on Venäjällä tunnetusta ”pidätyskarusellista”, jolla henkilö voidaan pitää säilössä samalla kun vakavampaa rikosasiaa valmistellaan.

Maanpetoksesta voi saada elinkautisen

Venäjän rikoslain maanpetospykälä kattaa muun muassa taloudellisen, aineellisen, teknisen tai muun avun antamisen ulkomaiselle valtiolle Venäjän turvallisuutta vastaan suunnatussa toiminnassa. Rangaistus on 12–20 vuotta vankeutta tai elinkautinen.

Maanpetossyytteiden käyttö on lisääntynyt Venäjällä täysimittaisen Ukrainan hyökkäyssodan alettua. Mediazona seuraa tapauksia järjestelmällisesti, ja sen tietokannassa on jo satoja maanpetokseen ja vakoiluun liittyviä tapauksia. Pelkästään elokuun alkupuolella 2026 media on raportoinut useista uusista syytteistä ja pitkistä vankeustuomioista.

Varjuhinin tapauksessa syytteen tarkempi sisältö ei ole julkinen, sillä Venäjällä maanpetosjutut käsitellään suljetuin ovin. Puolustuksen mukaan verojen rinnastaminen vihollisvaltion tukemiseen veisi lain soveltamisen aiempaa pidemmälle.

Kahdeksan kymmenestä alueesta kykenisi tutkijoiden mukaan itsenäistymään nopeassa tahdissa.
Vladimir Putinin hallinnon viimeisetkin sisäpoliittiset pelimerkit on tutkijan mukaan käytetty.
Europarlamentaarikko katsoo Kremlin loukkaantuneen siitä, ettei Suomi enää hyväksy Venäjän tavoittelemaa erityisasemaa.
Mainos