Venäjä raivostui Euroopan uusista ohjuksista

Kreml uhkaa ottaa Norjaan tuodun ohjusjärjestelmän kohteeksi mahdollisessa konfliktissa.
Asevoimien propagandaa Venäjän ulkoministeriön rakennuksen ulkopuolella Moskovassa. / AFP / LEHTIKUVA / ALEXANDER NEMENOV
Asevoimien propagandaa Venäjän ulkoministeriön rakennuksen ulkopuolella Moskovassa. / AFP / LEHTIKUVA / ALEXANDER NEMENOV
Asevoimien propagandaa Venäjän ulkoministeriön rakennuksen ulkopuolella Moskovassa. / AFP / LEHTIKUVA / ALEXANDER NEMENOV
Asevoimien propagandaa Venäjän ulkoministeriön rakennuksen ulkopuolella Moskovassa. / AFP / LEHTIKUVA / ALEXANDER NEMENOV

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova arvostelee jyrkästi Yhdysvaltain päätöstä sijoittaa Norjaan asejärjestelmä, jolla voidaan laukaista muun muassa pitkän kantaman Tomahawk-risteilyohjuksia.

– Pidämme sellaisten amerikkalaisten järjestelmien ilmestymistä Eurooppaan, joilla voidaan laukaista keskipitkän ja lyhyemmän kantaman ohjuksia, jälleen uutena askeleena Nato-maiden loputtomassa ja voimakkaasti epävakauttavien toimien sarjassa, Zaharova sanoi Venäjän ulkoministeriön julkaisemassa lausunnossa.

Zaharovan mukaan Mk 41 -laukaisujärjestelmään perustuvilla aseilla voidaan iskeä sekä maa- että merikohteisiin. Venäjä nostaa erityisesti esiin Tomahawk-risteilyohjukset ja väittää Norjaan sijoitetun järjestelmän tuovan suuren osan Venäjän Euroopan-puoleisesta alueesta eli myös Moskovan aseiden kantaman piiriin.

Kreml varoittaa samalla vastatoimista. Maria Zaharovan mukaan laukaisujärjestelmien sijoituspaikat, niiden johtamisjärjestelmät ja niitä tukeva infrastruktuuri joutuvat Venäjän strategisten pelotejoukkojen erityisen huomion kohteeksi.

Hänen mukaansa tämä koskee myös suunnittelua siitä, miten Venäjän iskuaseita käytettäisiin mahdollisessa aseellisessa konfliktissa.

Eurooppa rakentaa iskukykyä

Poimintoja videosisällöistämme

Euroopassa pyritään parhaillaan vahvistamaan kykyä vaikuttaa tavanomaista tykistöä kauempana oleviin kohteisiin.

Ruotsin hallitus ilmoitti maanantaina hankkivansa amerikkalaisia HIMARS-raketinheittimiä. Ensimmäisten järjestelmien on määrä saapua vuonna 2027. Ruotsi ja Suomi allekirjoittivat samalla aiejulistuksen raketinheitinjärjestelmiin liittyvästä yhteistyöstä.

Suomella on jo M270 MLRS -raskaita raketinheittimiä, jotka käyttävät osittain samoja ampumatarvikkeita ja komponentteja kuin HIMARS. Suomen ja Ruotsin yhteistyön on tarkoitus ulottua muun muassa koulutukseen, suorituskykyjen kehittämiseen, huoltoon ja ampumatarvikkeiden saatavuuteen.

Ruotsin hallituksen mukaan yhteistyö vahvistaa Pohjois-Euroopan puolustusta.

Saksan Bundeswehr kertoi syyskuun alussa suunnittelevansa useiden pitkän kantaman asejärjestelmien hankintaa. Suunnitelmissa on aseita, joiden kantama ulottuu sadoista kilometreistä selvästi yli tuhanteen kilometriin. Kyvystä käytetään nimitystä Deep Precision Strike.

Euroopassa kehitetään lisäksi omia pitkän kantaman aseita. Esimerkiksi Rheinmetallin ja Destinuksen yhteisyritys kehittää Saksassa Ruta Block 3 -risteilyohjusta, jonka ilmoitettu kantama ylittää 2 000 kilometriä.

Tutkijan mukaan tällaisten laitosten rakentamista on tarkasteltava Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan asiayhteydessä.
Kiinalaiset tarjoavat venäläisille yrityksille kevyempää verotusta, matalakorkoisia lainoja sekä avustuksia pääomakustannuksiin.
Venäjä voi hallita yli kolmannesta maailman louhitun uraanin tarjonnasta vuoteen 2040 mennessä.
Mainos