Venäjä voi hallita vuoteen 2040 mennessä yli kolmannesta maailman louhitun uraanin tarjonnasta, tutkijat varoittavat. Kehitys voisi heikentää lännen energiaturvallisuutta samaan aikaan, kun uusien ydinvoimaloiden kysyntä kasvattaa uraanin tarvetta.
Centre for Strategic Advantage -ajatushautomon (CSA) mukaan huolta lisää jo valmiiksi kiristyvä tarjontatilanne. Asiasta uutisoi Financial Times.
Uusien kaivosten avaamista hidastavat vähäinen investointihalukkuus ja pitkät lupaprosessit. Samalla Venäjän ja venäläisomisteisten yhtiöiden uraanikaivoskapasiteetin arvioidaan kasvavan.
Venäjä tuotti vuonna 2024 vain noin viisi prosenttia maailman louhitusta uraanista, mutta sen vaikutusvalta on selvästi suurempi ulkomaisten toimintojen kautta. CSA:n mukaan Venäjän hallitsemien kaivosten osuus keskeisestä uraanintuotantokapasiteetista oli jo lähes neljännes vuonna 2024.
CSA:n arvion mukaan Venäjän osuus voisi nousta 36 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä, jos nykyiset ja suunnitellut hankkeet etenevät täyteen kapasiteettiin. Venäjä kehittää uraanikaivoksia muun muassa Tansaniassa ja Namibiassa ja on lisännyt yhteistyötä Nigerin kanssa.
Länsimaat ovat pyrkineet vähentämään riippuvuutta Venäjästä ydinvoiman toimitusketjussa, mutta maa on yhä merkittävä rikastetun uraanin toimittaja Euroopan ydinreaktoreille.