Verkkouutiset

Kreml Moskovassa. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN

”Venäjä pyrkii asemaan, jossa se pystyy vaikuttamaan toisen valtion päätöksentekoon”

Suomi ja Ruotsi kokivat, että Venäjä pyrki rajoittamaan niiden suvereniteettia.

Venäjän presidentti Vladimir Putinin puhe ja helmikuun hyökkäys Ukrainaan muutti Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristöä. Mutta asiantuntijoiden mukaan Suomella ja Ukrainalla on suuria eroja suhteessaan Venäjään.

Presidentti Sauli Niinistö sanoi, että Venäjän olisi syytä katsoa peiliin, jos Suomi päättää hakea Natoon. Lopullisesti Suomen Nato-päätöksen lukitsi Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa. Verkkouutisten haastattelemat asiantuntijat Arkady Moshes ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg eivät osaa sanoa, mikä Venäjän tavoite oikein on.

– Sitä on mahdotonta sanoa. Venäjä ei välttämättä tavoittele alueellista hallintaa, mutta se haluaa vaikuttaa sen päätöksentekoon. Jos Venäjä haluaisi selkeästi kasvaa, se olisi ottanut Valko-Venäjän hallintaansa jo kauan aikaa sitten, sanoo Moshes.

Forsberg yhtyy Moshesin näkemykseen. Hänen mukaansa Venäjä pyrkii saavuttamaan hegemonia-aseman, jossa se pystyy vaikuttamaan toisen valtion päätöksentekoon. Näyttää siltä, että lausunnollaan, jossa Putin kielsi Suomea ja Ruotsia liittymästä sotilasliiton jäseneksi, hän tuli käynnistäneeksi Suomen ja Ruotsin prosessin kohti Nato-jäsenyyttä.

Suomi ja Ruotsi kokivat, että Venäjä pyrki rajoittamaan niiden suvereniteettia. Forsbergin mukaan tämä ei kuitenkaan välttämättä ollut Putinin ja Venäjän tarkoitus. Lausunto oli ensi sijassa suunnattu kohti Natoa ja sen laajenemista.

– Venäjä halusi, että Nato ei laajene. Tämä koski yhtä lailla Irlantia kuin Suomea ja Ruotsia, Forsberg sanoo.

Forsberg kuitenkin lisää, että toisaalta ei olisi ollut varmaa, mihin suuntaan keskustelu Venäjällä olisi seuraavaksi siirtynyt. Venäjän keskusteluun on pesiytynyt vanhan keisarikunnan ihannointi. Neuvostoliiton aikana Suomea suojeli se, että Vladimir Lenin oli antanut Suomelle itsenäisyyden. Putinille Lenin ei merkitse mitään. Putin pitää Ukrainaa Leninin keinotekoisena luomuksena.

Venäjällä ukrainalaisista on puhuttu natseina ja omalle kansalle sota on ollut erikoisoperaatio, jossa Ukraina ja ukrainalaiset on vapautettu natsien ikeestä. Viime aikoina olemme saaneet lukea uutisia, joissa kuuluisa ruotsalainen lastenkirjailija Astrid Lindgren on leimattu natsiksi.

Suomalaisetkin ovat saaneet osansa. Venäjällä ei tällä hetkellä ole suurta propagandakampanjaa Suomea vastaan eikä Suomea nähdä vihollisena.

– Venäjän suhde Suomeen on ollut varsin neutraali. Se ei ole ystävä eikä vihollinen. Miljoonilla tavallisilla venäläisillä on positiivinen kuva Suomesta, joka on syntynyt matkailusta tai suomalaisten kanssa tehdystä bisneksestä, Moshes muistuttaa.

Suomea suojaa mahdollisen tulevan Nato-jäsenyyden lisäksi se, että se on osa EU:ta.

– Hyökkäys EU- tai Nato-maata kohtaan olisi hyvin suuri riski hyökkääjälle, Moshes sanoo.

Ukraina ei ole osa läntisiä liittoutumia, joten hyökkääminen sinne oli huomattavasti riskittömämpää kuin EU:ssa olevaan Suomeen. Forsberg on samaa mieltä, että EU-jäsenyys on tuonut turvaa Suomelle.

Ukrainan presidentti Volodomir Zelenskyi on toivonut, että sillä olisi ohituskaista EU:hun. EU:n sisältä tukea tälle ei ole syntynyt lukuun ottamatta joitain itäisen Euroopan maita.

– Ohituskaistan luominen olisi hankalaa. Ukraina on kuitenkin iso ja köyhä maa, joka laittaisi EU:n tukijärjestelmän uusiksi. Sitä paitsi Ukrainan liittyminen EU:hun nyt tekisi EU:sta sodan osapuolen, Forsberg sanoo.

Olisiko Venäjä ollut uhka Suomelle?

Jos Ukrainan sota olisi edennyt Venäjän johdon toivomusten mukaisesti, olisiko seuraava kohde ollut Suomi tai jokin Baltian maista?

– Ei olisi ollut. Seuraavana olisi ollut vuorossa Kazakstan tai Moldova, sanoo Forsberg.

Berliinin muurin murruttua ja Neuvostoliiton hajottua eurooppalaiset valtasi turvallisuuden tunne, joka kostautui ja realisoitui eurooppalaisille lopullisesti, kun Venäjä aloitti sotatoimet Ukrainassa.

– Puolustus- ja turvallisuuspolitiikan tulisi aina olla keskiössä jokaisen maan päätöksenteossa. Eurooppalaiset maat tekivät 1990-luvulla suuren virheen, kun ne kuvittelivat, että sodat kuuluvat vain menneisyyteen. Eurooppa on oppinut totuuden asiasta kantapään kautta, sanoo Moshes.

Yksi Suomen ja Ukrainan suurimmista eroista on asevoimissa. Suomi on panostanut puolustukseen eikä sitä ole ajettu alas missään vaiheessa. Ennen vuotta 2014 Ukrainan armeijaa ei ollut modernisoitu ja sen johdossa oli paljon venäläismielisyyttä. Ukraina oli luopunut myös ydinaseistaan 1990-luvulla, mistä se sai vastineeksi turvatakuut.

– Siinä näkee, kuinka onttoja tuollaiset turvatakuut ovat, jos sopimuksen allekirjoittaneet maat eivät niitä halua kunnioittaa, sanoo Forsberg.

Ukrainalla ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia. Moshesin mukaan suurin erottava tekijä on se, että Suomi onnistui puolustamaan itsenäisyyttään eikä ollut osa Neuvostoliittoa toisin kuin Ukraina.

Forsberg lisää, että Venäjän ja Ukrainan yhteinen historia yltää vielä pidemmälle kuin Neuvostoliiton aikaan. Kiovan Rusia pidetään slaavien ja venäläisten alkukotina ja Putin ei pidä Ukrainaa kansakuntana lainkaan. Suomen Venäjä taas laskee kuuluvan länteen.

– Suomi on venäläisten näkökulmasta selkeästi ulkomaa toisin kuin Ukraina, Moshes sanoo.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)