Venäjä menettää yhä enemmän jalansijaansa maailman kantorakettien laukaisuissa, joissa se aikanaan oli alan pioneeri ja johtaja. Vuonna 2025 valtionyhtiö Roscosmos laukaisi yhteensä 17 kantorakettia, mistä varapääministeri Denis Manturov informoi 12. tammikuuta 2026 Vladimir Putinia.
Viime vuoteen verrattuna laukaisujen määrä säilyi samana, kun Yhdysvaltojen kantorakettien laukaisumäärä kasvoi edellisvuoden 145:stä 181:een ja Kiinan 68:sta 91:een. Yhdysvaltain johto Venäjään nähden on jo yli kymmenkertainen ja Kiinankin yli viisinkertainen.
Koronapandemian aikaa lukuun ottamatta Venäjän laukaisujen määrä on pienimmillään sitten vuoden 1961, jolloin Juri Gagarin teki ensilentonsa avaruuteen. Sinä vuonna laukaistiin avaruuteen yhdeksän rakettia. Vuosikymmenen puoliväliin mennessä Neuvostoliitto laukaisi vuosittain yli 40 rakettia ja 70-luvun alkupuolella jo yli 80. Ennätysvuonna 1982 laukaistiin yhteensä 99 kantorakettia.
Sen jälkeen laukaisujen määrä on laskenut lähes kuudennekseen ja Venäjä on putoamassa avaruusmahtien kolmen kärjestä. Uusi-Seelanti laukaisi vuonna 2025 saman määrän kantoraketteja kuin Venäjä.
Roscosmos suunnitteli 20:tä laukaisua vuodeksi 2025, mutta kolmea laukaisua siirrettiin. Marraskuun lopulla Baikonurin avaruuskeskuksessa Kazakstanissa tapahtunut onnettomuus pilasi Progress MS-33 -raketin laukaisuaikataulun. Sen jälkeen sääsatelliittia kantaneen Proton-M-kantoraketin ylemmässä vaiheessa havaittiin vika sen ollessa jo lähtöalustalla, joten se piti viedä korjattavaksi. Viimeiseksi keskiraskaan Sojuz-5-kantoraketin jouluaattoon sijoitettu koelaukaisu jouduttiin siirtämään maaliskuuhun 2026.
Kaikissa kolmessa laukaisun siirrossa oli eri syyt ja syylliset. Ensimmäisessä kyse oli Baikonurin lähtölaskennan virheestä, toisessa virheen tekijä oli RSC Energia ja kolmannessa syypää oli Roscosmoksen tytäryhtiö JSC TsENKI, joka unohti tehdä Kazakstanin vaatiman arvion laukaisun ympäristövaikutuksesta.
Kreml yritti kohentaa Venäjän asemia avaruusmahtina hyväksymällä viime vuonna 4,4 biljoonan ruplan tuen kansalliselle avaruustutkimukselle. Suunnitelmissa on laukaista liki 900 Starlinkia vastaavan Rassvet-projektin satelliittia sekä yli 100 Maata havainnoivaa satelliittia. Suunnitelman mukaan laukaisujen määrää kasvatetaan 68:aan vuodessa vuosikymmenen loppuun mennessä, ja seuraavan 12 vuoden aikana on määrä ylittää laukaisujen määrässä Neuvostoliiton ennätys.
Kunnianhimoisista odotuksista huolimatta Venäjä on tuomittu jäämään jälkeen Yhdysvalloista ja
Kiinasta teknologisen eristyneisyytensä takia. Kremlin strategiseen kumppaniin Kiinaan nojautuminen ei auta, koska Venäjällä ei ole Kiinalle enää mitään tarjottavaa avaruusteknologian osalta.
