Muutokset Luoteis-Venäjän joukkojen rakenteissa ja hallinnollisissa järjestelyissä kielivät asiantuntijan mukaan valmistautumisesta mahdolliseen sotaan Suomessa ja Baltiassa.
Viime aikojen venäläisratkaisuja ruoditaan tästä löytyvässä ISW-ajatushautomon raportissa. Venäjä on nyt muodostamassa uudelleen Leningradin sotilaspiiriä. Se yhdistettiin vuonna 2010 Moskovan sotilaspiirin kanssa ja niiden tilalle muodostettiin Läntinen sotilaspiiri. Lisäksi Venäjän Pohjoinen laivasto tulee menettämään nykyisen erillisen sotilaspiirin tasoisen hallinnollisen asemansa. Sunnuntaina julkaistu diktaattori Vladimir Putinin määräysluonnos siirtäisi Komin tasavallan, Arkangelin ja Murmanskin alueet sekä Nenetsien autonomisen piirikunnan Pohjoisen laivaston alta Leningradin sotilaspiiriin.
Venäläinen sotilasasiantuntija Juri Fedorov sanoo itsenäiselle venäläismedia Agentstvolle, että viranomaisten halu täyttää alue joukoilla kielii valmistautumisesta konflikteihin Suomea ja Baltiaa vastaan. Fedorov oli Moskovan MGIMO-laitoksen professorina vuoteen 2006 asti. Sen jälkeen hän on toiminut arvostetuissa tutkimuslaitoksissa Euroopassa.
– Sotilaspiirin tarkoituksena on käydä sotaa tietyllä alueella. Leningradin sotilaspiirillä on kaksi toiminta-aluetta: Baltian maat ja Suomi, Fedorov sanoo.
Asiantuntija korostaa, että järjestelyjä tehdään Ukrainan sodan jälkeistä aikaa varten. Hänen mukaansa Leningradin sotilaspiiriin tarkoitetut joukot ovat nyt kiinni Ukrainassa.
– Paikalla on ehkä 20 prosenttia joukoista ja ne eivät ole taisteluvalmiita.
Venäjän vaikeuksiin joukkojen kokoamisessa kiinnitetään huomiota ISW:n arviossakin. Esimerkiksi Suomen rajalle aiemmin sijoitetut maavoimien joukot ovat kokeneet valtavia tappioita Ukrainassa ja niiden uudelleenmuodostamisen on arvioitu vievän kauan.
– [Venäjän] puolustusministeriön päätös jakaa Läntinen sotilaspiiri taas osiin kertoo siitä, että Venäjä näkee tarpeen järjestellä uudelleen Natoa vastaan suunnatut joukkonsa sekä todennäköisesti myös asemoitumisensa Suomen rajalla. On tosin yhä epäselvää, miten Venäjä tulee kykenemään mobilisoimaan, kouluttamaan ja järjestämään nämä joukot uusiin sotilaspiirin tasoisiin ryhmityksiin.
Juri Fedorovin mukaan Ukrainan sodan jälkeen alkaa valmistautuminen tulevaisuuden sotaan. Hän arvioi Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden pyrkivän sijoittamaan suuria joukko-osastoja pelotteeksi lähelle Venäjän rajaa. Ukraina taas haluaa liittyä Natoon tai vähintäänkin aseistautua riittävästi.
– Venäjällä on edessään vielä vaikeampi tehtävä. Sen armeijaa on kuritettu, moderneja aseita kulutetaan ja sota on paljastanut monia armeijan heikkouksia. He tulevat pyrkimään luomaan asevoimat, jotka kykenevät sotimaan Euroopassa ja Ukrainaa vastaan sekä Natoa vastaan läntisellä rintamalla.
Kreml aloitti asevoimien rakenteen uudistamisen joulukuussa 2022. Asiantuntija-arvioiden perusteella muutokset kielivät valmistautumisesta suureen sotaan.