Venäjän epäonnistuminen joukkojensa keskittämisessä ennen täysimittaista hyökkäystään Ukrainaan on virolaiseversti Margo Grosbergin mukaan yksi keskeinen syy siihen, että sota on kestänyt jo yli puolitoista vuotta.
– Perusteet, joiden varaan Venäjä sotaa suunnitteli, olivat selvästi virheellisiä. Kyseessä on klassinen diktatuurien ilmiö: diktaattorille tarjoillaan vain sellaista tietoa, jonka hänen oletetaan haluavan kuulla. Hänelle ei kerrota totuutta, Viron puolustusvoimien tiedustelukeskuksen johtajan tehtävät vastikään jättänyt Grosberg sanoo verkkolehti The Insiderille antamassaan haastattelussa.
Samasta ilmiöstä kertoo hänen mukaansa Venäjän 58. armeijan komentajan, kenraali Ivan Popovin äskettäinen erottaminen tämän esitettyä kaunistelemattoman ja mairittelemattoman arvion Venäjän puolustuskyvystä Etelä-Ukrainassa.
Vaikka Venäjän asevoimat ovat tehneet sodan kuluessa raskaita virheitä, Grosberg ei kuulu koulukuntaan, jonka mielestä Venäjä vain toistaisi samoja virheitään oppimatta mitään viimeisten 19 kuukauden aikana.
– He eivät todellakaan ole tyhmiä. Eivätkä kykenemättömiä oppimaan, hän toteaa.
Venäjän sodanjohdon sopeutumiskyvystä kertoo Grosbergin mukaan muun muassa se, että miehitysjoukkojen logistiikkaketjuja on siirretty Ukrainalle toimitetun kaukovaikutteisen Himars-raketinheitinjärjestelmän ulottumattomiin.
– Sama pätee päätöksiin vetäytyä Pohjois-Ukrainasta ja Hersonista. He ymmärsivät, että jos he olisivat jääneet, heidän tilanteensa olisi voinut käydä todella kiusalliseksi, Grosberg sanoo.
Hän arvioi Vladimir Putinilla olevan yhä käytettävissä riittävästi resursseja Ukrainan vastaisen sodan jatkamiseen ainakin yhtä kauan kuin se on tähän mennessä kestänyt. Kesto riippuu kuitenkin useista tekijöistä, jotka eivät ole Moskovan eivätkä Kiovan käsissä.
– Kyse on siitä, pitävätkö pakotteet ja kuinka hyvin pystymme toimeenpanemaan niitä. Paljon riippuu siitä, kuinka hyvin me länsimaat kestämme ja kuinka hyvin tunnustamme, että pelissä ei ole vain pala maata. Ukraina taistelee samoista arvoista, joita me kunnioitamme ja suojelemme. Niin kauan kuin ymmärrämme tämän, tilanne on tyydyttävä – kaukana hyvästä, mutta tyydyttävä, hän toteaa.
Strategista voittoa Venäjästä on hänen mukaansa hidastanut myös lännen haluttomuus aseistaa Ukrainaa ennen täysimittaisen hyökkäyssodan alkamista ja sen ensimmäisinä viikkoina.
– Nyt, kun sota on kestänyt yli 550 päivää, olemme suostuneet toimittamaan Ukrainalle aseita ja varusteita, joita presidentti Volodymyr Zelenskyi pyysi jo ensimmäisenä päivänä. Jos niitä olisi annettu heti silloin ja jos emme olisi toimittaneet raskasta kalustoa vain muutama kappale kerrallaan, tilanne voisi olla hyvinkin erilainen, hän arvioi.
Kysyttäessä, kuinka kauan Venäjältä kestää palauttaa sotilaalliset suorituskykynsä, kun sota on aikanaan ohi, Grosberg muistuttaa, että Venäjällä on edelleen varastoissaan noin 6 000 panssarivaunua ja 8 000–9 000 panssaroitua ajoneuvoa. Niistä läheskään kaikki eivät liene toimintakuntoisia, joten osa joudutaan todennäköisesti purkamaan varaosiksi. Silloinkin voi käyttöön voitaisiin Grosbergin mukaan ottaa 2 000 panssarivaunua ja 3 000 panssaroitua ajoneuvoa.
– Putin on ilmoittanut, että Venäjän tavoitteena on modernisoida jopa 500 panssarivaunua vuodessa. Tämän laskelman mukaan he olisivat valmiita hyökkäämään uudelleen naapurimaataan vastaan neljän vuoden kuluessa, hän sanoo.
– Otetaan skenaario, jossa sota päättyy tänään. Pakotteet pysyvät voimassa ja Venäjän talous on edelleen pysähdyksissä. Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun suunnitelmissa on kasvattaa Venäjän armeijan vahvuus 1,5 miljoonaan. Kun talous on alamäessä ja työpaikat vähissä, armeijaan on helppo rekrytoida. Aliupseerin koulutussykli on neljä vuotta. Ylemmät upseerit tulevat joukoista, joilla on taistelukokemusta. Kyse on lopulta matematiikasta, hän toteaa.
Jos sota päättyisi tänään, Venäjältä kestäisi vain kolmesta viiteen vuotta palauttaa sotilaallinen voima ja voimavarat tasolle, jonka se tarvitsisi iskeäkseen seuraavaan naapurimaahan, eversti varoittaa.
