Rubinin suunnittelutoimisto jatkaa Venäjällä suurten vedenalaisten droonien kokonaisen ekosysteemin kehittämistä. OSINT-analyytikko H.I. Sutton luettelee kolme mallia – Octavia, Argus-I ja Argus-D – jotka on virallisesti tarkoitettu siviili- ja tieteellisiin tarkoituksiin.
Suttonin mukaan on kuitenkin ilmeistä, että näillä vedenalaisilla drooneilla voi olla toissijainenkin tarkoitus: hyökätä merenalaista infrastruktuuria vastaan vahingoittamalla kaapeleita, tuhoamalla kaasuputkia ja miinoittamalla merenpohjaa.
Octavia on merenalainen telakointiasema, joka ankkuroituu tai laskeutuu pohjaan. Siinä on kaksi kiinnityspaikkaa droonien varastointia, lataamista, datan purkamista tai uusien käskyjen jakamista varten.
Argus-I on puolestaan monenlaisilla antureilla varustettu tiedusteluversio (I = Inspektor). Virallisesti se on suunniteltu tarkastamaan putkilinjoja vuotojen varalta. Se on varustettu kahdella sisään kääntyvällä anturievällä, jotka asetetaan tarkastettavan putkilinjan molemmin puolin.
Argus-I on suunniteltu työskentelemään yhdessä Argus-D:n kanssa (D = Dostavka suom. kuljetus). Sen on määrä kuljettaa ja laskea kuormansa meren pohjalle.
Viiden ja puolen tonnin painoisen droonin kuljetuskapasiteetti on 300 kilogrammaa. Virallisesti kuormaksi oletetaan erilaiset tieteelliset laitteet, kuten meren akustisia ominaisuuksia, seismistä toimintaa ja biologista aktiivisuutta mittaavat anturit. Drooni olisi kuitenkin täydellisen sopiva myös miinojen ja räjähteiden asettamiseen merenalaisille kaapeleille ja putkille erityisesti Itämeressä.
Kremlille merenlaisten kaapelien katkominen on kuuma aihe. Siksi se tarvitsee merenalaisen laitteen, joka mahdollistaisi Nato-maiden merenalaisen infrastruktuurin tuhoamisen kätevämmin, turvallisemmin ja tehokkaammin mahdollisesti alkavassa sodassa Itämerellä.
Tällä hetkellä Argus-D ei kuitenkaan ole aivan valmis sellaisiin tehtäviin. Niiden autonomia sallii toistaiseksi vain noin 100 kilometrin toimintasäteen. Merenalaisen infrastruktuurin määrä 100 kilometrin säteellä Venäjän rannikosta on pieni.
Tehokas käyttö edellyttäisi droonin kuljettamista kohteen tuntumaan pinta-aluksella tai sukellusveneellä. Se puolestaan lisäisi käytön monimutkaisuutta merkittävästi, koska kuljettava alus havaittaisiin heti. Argus-D ei myöskään pystyisi pakenemaan, koska sen huippunopeus on kuusi solmua (11 km/h). Sen toiminta-aika on enintään 20 tuntia, mutta silloin voidaan ajaa vain kolmen solmun (5,5 km/h) nopeudella. Suurin sukellussyvyys on 1000 metriä, mikä riittää hyvin Itämerelle.
Venäjällä on toki muitakin suuria meridrooneja ja miehitettyjä sukellusveneitä merenalaisen infrastruktuurin tuhoamistehtäviin.