Venäjä käyttää nyt pidemmän kantaman Iskander-ohjuksia – torjunta vaikeutuu

Ukrainan sotilastiedustelun mukaan uuden Iskander-version kantama yltää noin 550 kilometriin.
Venäjän ballistista Iskander-ohjusta valmistellaan koelaukaisuun Kapustin Jarissa. www.mil.ru
Venäjän ballistista Iskander-ohjusta valmistellaan koelaukaisuun Kapustin Jarissa. www.mil.ru
Venäjän ballistista Iskander-ohjusta valmistellaan koelaukaisuun Kapustin Jarissa. www.mil.ru
Venäjän ballistista Iskander-ohjusta valmistellaan koelaukaisuun Kapustin Jarissa. www.mil.ru

Venäjä käytti tänä kesänä ensimmäistä kertaa Kiovaan kohdistuneessa iskussa päivitettyä 9M723-2-ohjusta eli niin kutsuttua Iskander-1000:ta, kertoo Ukrainan sotilastiedustelu HUR. Asiasta uutisoi yhdysvaltalainen puolustusalan julkaisu The War Zone (TWZ).

HUR:in mukaan uuden ohjuksen kantama yltää noin 550 kilometriin. Aiemman 9M723-1-version kantamaksi tiedustelu ilmoittaa noin 390 kilometriä. Kantaman kasvun kerrotaan perustuvan muun muassa suurempaan moottoriin ja laukaisujärjestelmän muutoksiin.

Sotilastiedustelu julkaisi samalla kuvia osista, joiden se kertoo olevan peräisin uudesta ohjuksesta. Se ei kuitenkaan kertonut tarkemmin, mistä tai milloin osat oli löydetty. Väitteitä pidemmän kantaman Iskander-version tulosta Venäjän käyttöön on liikkunut jo aiemmin, mutta sotilastiedustelun mukaan ohjusta käytettiin Ukrainaa vastaan vasta hiljattain.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Laukaisupaikkoja voidaan siirtää kauemmas

Pidempi kantama voi vaikeuttaa Ukrainan uutta kampanjaa, jossa se pyrkii paikantamaan ja tuhoamaan Iskander-järjestelmiä ennen ohjusten laukaisua. Venäjä voi uuden version avulla sijoittaa laukaisualustojaan entistä syvemmälle omalle alueelleen ja silti ulottua samoihin ukrainalaisiin kohteisiin.

Samalla aiemmin suhteellisen suojassa olleita kohteita voi joutua ohjusten kantaman sisälle. Venäläisiin laskuvarjojoukkoihin yhdistetty Telegram-kanava on korostanut juuri tätä uuden version etuna. Kanavan esittämiä tietoja ohjuksen ominaisuuksista ei ole riippumattomasti vahvistettu.

Poimintoja videosisällöistämme

TWZ huomauttaa, että ohjusten kantamaa voidaan yleisesti kasvattaa esimerkiksi lisäämällä polttoainetilaa ja pienentämällä taistelukärkeä. Myös uusi moottori ja kehittyneemmät ohjausjärjestelmät voivat lisätä suorituskykyä.

Ohjusasiantuntija Fabian Hoffmann on arvioinut Venäjän pystyvän valmistamaan noin 60 kappaletta 9M723-ohjuksia kuukaudessa. Hän pitää lukua kuitenkin pikemminkin tuotantokyvyn ylärajana. Hoffmannin mukaan 9M723- ja H-47M2 Kinžal -ohjusten yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti voisi olla vuoden 2026 puolivälissä noin 600–800 ohjusta vuodessa.

Verkkouutiset kertoi toukokuussa Ukrainan tiedustelutietoihin perustuvasta arviosta, jonka mukaan Venäjän Iskander-M-varastot olivat pysyneet melko vakaina heinäkuun 2025 ja huhtikuun 2026 välisenä aikana. Hankinta-asiakirjoissa asetettuihin tuotantotavoitteisiin ei arvion mukaan ollut päästy vuosina 2024–2025.

Venäjä on täydentänyt ballististen ohjusten varastojaan Pohjois-Koreasta saaduilla KN-23- ja KN-24-ohjuksilla. HUR:in mukaan Moskova on pyytänyt Pohjois-Korealta lisäksi KN-30-ohjuksia, mutta niiden toimittamisesta Venäjälle ei tiedustelun mukaan ole toistaiseksi havaintoja.

Pidemmän kantaman Iskander-version laajempi käyttöönotto voisi antaa Venäjälle mahdollisuuden siirtää laukaisualustojaan kauemmas Ukrainan iskujen ulottuvilta. Samalla se kasvattaisi aluetta, jolla Venäjä voi käyttää nopeasti lentäviä ballistisia ohjuksia ukrainalaisia kohteita vastaan.

Rynnäkkökivääreillä varustetut ryhmät suojelevat Ukrainan tykistömiehistöjä.
John Ratcliffen kerrotaan painostaneen Kremliä solmimaan rauhansopimuksen Ukrainan kanssa.
Ukrainan rajan lähelle rakennetaan sotilasinfrastruktuuria.
Mainos