Venäjä iski maanantain vastaisena yönä Kiovan luolaluostarin pääkatedraaliin. Iskussa katedraalin katto syttyi tuleen.
Tämä luolaluostari eli lavra vaikutti merkittävästi ortodoksisuuden leviämiseen Venäjällä 1600–1800-luvuilla. Luostarin juuret ulottuvat yli tuhannen vuoden taakse, ja se kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.
Kiovan ja koko Ukrainan metropoliita Epifani pyysi lausunnossaan ”rukouksia pyhäkön pelastamiseksi tuholta”. Hän kutsui tapahtunut venäläisten rikokseksi ihmiskuntaa, historiaa ja kristinuskoa vastaan.
Luostarin johtaja, piispa Avraamij kertoi että luostarin väki ryhtyi kiireesti siirtämään pyhäinjäännöksiä, ikoneita ja muuta arvokkainta irtainta turvaan. Palon eläville aiheuttama uhka minimoitiin ja nyt katedraalin kärsimiä vaurioita tutkitaan.
– Pyydämme kansainvälistä yhteisöä, uskonnollisten järjestöjen edustajia, kulttuurilaitoksia ja kaikkia hyvän tahdon ihmisiä kiinnittämään huomiota Ukrainan henkisen ja kulttuuriperinnön suojelemiseen meneillään olevan sodassa. Tällaisten pyhäkköjen säilyttäminen on yhteinen vastuu historialle, nykyisille ja tuleville sukupolville, piispa Avraamij kirjoitti.
– Uskomme, että jopa vaikeimpina aikoina hengellinen perintö, usko ja kansan yhtenäisyys pysyvät perustana, jota mikään voima ei voi tuhota, piispa pyysi ihmisiä rukoilemaan voiton ja rauhan puolesta.
Räjäytetty kokonaan
Edellisen kerran luolaluostarin rakennuksia vaurioitui kuluvan vuoden tammikuussa. Tuolloin vauriot olivat kuitenkin vähäisempiä kuten paineaalloista rikkoutuneita ikkunoita. Tammikuussa kirkkoväki ilmoitti, että vauriot olivat ensimmäisiä sitten toisen maailmansodan.
Vuonna 1941 Saksa valtasi Kiovan. Marraskuussa neuvostojoukot vetäytyivät kaupungista ja räjäyttivät katedraalin. Vuosikymmeniä teosta syytettiin natseja, mutta myöhempi historiantutkimus on osoittanut, että räjäytyksen saattoi järjestää KGB:n edeltäjä NKVD osana vetäytymiseen liittyvää poltetun maan taktiikkaa. Katedraali oli raunioina koko neuvostoajan ja poissa käytöstä melkein 60 vuotta.
Jälleenrakennustyöt käynnistyivät vasta Ukrainan itsenäistyttyä uudelleen. Suurin osa töistä tehtiin vuosina 1998–2000.
Luolaluostaria hallitsi aiemmin Moskovan patriarkaatin alaisuuteen kuuluva osa Ukrainan ortodoksista kirkkoa. Ukrainan hallitus ryhtyi toimiin poistaakseen Venäjän hallitseman kirkon omistuksen päätettyään olla uusimatta kirkon vuokrasopimusta paikalla sen päättyessä vuonna 2023. Uusi sopimus tehtiin Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Ukrainan ortodoksikirkon kanssa.
Yön tuhoja
Maanantain vastaisen yön iskuissa Kiovaan on kuollut ainakin neljä ihmistä ja loukkaantunut maanantaiaamun tiedon mukaan runsaat 20 ihmistä. Kiovan pormestari Vitali Klitškon mukaan yön iskut ovat myös jättäneet Kiovan pohjoisosassa noin 140 000 kotitaloutta vaille sähköjä.
Kiovassa ilmestyvä englanninkielinen Kyiv Independent kertoi aamutuimaan, että alustavien arvioiden mukaan Venäjä käytti öisessä hyökkäyksessään Kiovaan jopa lähes 500 droonia ja yli 50 ohjusta. Useat ohjuksista olivat hypersoonisia Zircon-ohjuksia.
Harkovassa viisi pelastustyöntekijää kuoli yön iskuissa ja ainakin neljä muuta ihmistä loukkaantui. Sumyssa kolme ihmistä loukkaantui drooni-iskuissa, yksi loukkaantuneista on lapsi. Dniprossa tuhoutui koulurakennus.
