Venäjä iski kerrostaloihin Kiovassa, useita kuollut

Kymmeniä ihmisiä on joutunut sairaalaan. Heistä osa on lapsia.
Useita ihmisiä on kuollut öisissä iskuissa. / KIOVAN PELASTUSLAITOS
Useita ihmisiä on kuollut öisissä iskuissa. / KIOVAN PELASTUSLAITOS

Yli kymmenen ihmistä on kuollut ja useita kymmeniä loukkaantunut Venäjän iskettyä Kiovaan ja ainakin kahteen muuhun suureen Ukrainan kaupunkiin varhain tiistaina.

Ainakin neljä ihmistä on kuollut ja yli 60 loukkaantunut Venäjän iskettyä Kiovaan. Iskut ovat kohdistuneet ainakin neljään kaupunginosaan. Podilskin kaupunginosassa yhdeksänkerroksisen kerrostalon ylimmät kerrokset sortuivat iskun seurauksena. Ihmisiä etsitään edelleen raunioista. Holosiivskin kaupunginosassa tuhoutui osa poliklinikasta.

Kiovan pormestari Vitali Klytško  kertoo Telegram-kanavallaan, että monet loukkaantuneista ovat loukkaantuneet vakavasti. Noin 40 ihmistä on sairaalahoidossa. Ainakin kolme loukkaantuneista on lapsia ja tuhoutuneista rakennuksista ainakin kaksi on asuinkerrostaloja.

Useiden ihmisten pelätään jääneen loukkuun romahtaneiden rakennusten raunioihin.

Venäjän iskuja kohdistui myös Dniproon ja Harkovaan. Dnipron kaupungissa kuolleita on yön iskujen jäljiltä kahdeksan, kertoo Ukrainska Pravda.

Varoituksia

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on toistuvasti varoittanut “välittömästä” ja laajasta drone- ja ohjusiskujen uhasta. Viimeksi Zelenskyi toisti varoituksensa maanantaina illalla.

Viime viikon aikana Venäjä iski yhteensä yli 2300 droonin ja yli sadan ohjuksen voimin, kertoi presidentti Zelenskyi sunnuntaina. Lauantaina Zelenskyi sanoi, että Ukrainan tiedustelulla on tietoa Venäjän valmistelemasta ”uudesta massiivisesta iskusta”. Hän kehotti kansalaisia reagoimaan ilmahälytyksiin ja korosti ilmapuolustuksen valmiutta.

Venäjä on viime viikkoina lisännyt iskujen mittakaavaa. Institute for the Study of War -ajatushautomon (ISW) mukaan 23.–24. toukokuuta tehdyssä hyökkäyksessä käytettiin 90 ohjusta ja 600 droonia, mikä oli vuoden 2026 suurin isku Ukrainaan. Tuolloin mukana oli myös ainakin yksi keskimatkan ballistinen Orešnik-ohjus. ISW arvioi, että Venäjän uhkaukset ja iskut Kiovaa vastaan liittyvät osittain pyrkimykseen osoittaa voimaa ja peittää omia ongelmiaan, kuten Ukrainan onnistuneita syväiskuja Venäjän alueelle ja heikkoa kykyä suojata omaa infrastruktuuriaan.

Venäjä käytti hyökkäyksessä Kiovaan eniten ballistisia ohjuksia sodan alun jälkeen.
Venäjä on tähän saakka pyrkinyt välttämään uutta liikekannallepanoa.
Kremlin on yhä vaikeampi pitää hyökkäyssotansa erillään venäläisten arjesta.
Mainos