– Hallituksella oli viimeinen hetki ryhtyä vastuulliseen taloudenpitoon. Se hetki on nyt menetetty. Velkaantumisessa vedotaan koronaan, vaikka velkaa on kertynyt jo vuosikausia. Ongelma siirtyy jälleen seuraaville hallituksille. Pitkällä aikavälillä vaadittavaa noin 7–8 miljardin euron sopeuttamista ei tälläkään hallituskaudella ole aloitettu, johtaja, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Sen sijaan varautuminen vahvistaa maamme turvallisuutta ja samalla ympäristöä yrittämiselle.
– Puolustusmenojen lisääminen on perusteltua, Kuismanen sanoo.
– Uudistuminen on kuitenkin hallitukselta ennemmin symbolista kuin tekoja, hän jatkaa.
Positiivista on, että hallitus ottaa käyttöön tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan verokannustimen 2023 alusta ja panostaa tutkimukseen muun muassa nostamalla Suomen Akatemian tutkimushankevaltuutta.
Kuismasen mukaan koronakriisi ja Ukrainan sota ovat vakavia muistutuksia siitä, miten tärkeää olisi ollut laittaa talous kuntoon hyvinä aikoina.
– Meillä ei näin tehty. Uudistuksia ja säästöjä on lykätty. Meillä on ylivelkaantunut talous, joka kohtaa muun muassa väestön nopean ikääntymisen ja korkoriskin.
– Elvyttävälle finanssipolitiikalle ei Ukrainan kriisin keskelläkään ole sijaa. On selvää, että julkisen talouden velkasuhde ei tule taittumaan. Jotta hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan vastuullisesti ylläpitää, tarvitaan tuotantomahdollisuuksia lisääviä toimenpiteitä, jotka siivittävät talouden pitkässä juoksussa reippaaseen kahden prosentin kasvuun, Kuismanen sanoo.
Hänen mukaansa markkinataloudessa hintojen nousua ei pidä kompensoida indeksikorotuksilla.
– On pidettävä huolta siitä, nimenomaan näinä aikoina, että esimerkiksi työn tarjonnan kannustimia ei heikennetä.
Yrittäjät esitti hallitukselle vaikuttavia työllisyystoimia.
– Nyt tehdään kuitenkin asioita, joilla muutellaan hallintoa, mutta ei luoda uusia työpaikkoja. Vaikuttavia toimia olisivat olleet sosiaaliturvan uudistaminen sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja lyhentäminen, Kuismanen toteaa.
