Naton pääsihteeri Mark Rutte on ehdottanut jäsenmaille puolustusmenojen nostamista viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tästä 3,5 prosenttia olisi puolustuksen ydinmenoja ja loput tähän löyhemmin kytkeytyviä menoja tai investointeja. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on ilmoittanut Suomen tukevan esitystä.
Asiasta on tarkoitus päättää Naton huippukokouksessa Haagissa lähiviikkoina.
Suomessa oppositiopuolueet ovat arvostelleet tätä edeltävän parlamentaarisen prosessin puutetta. Erityisen ärhäkkäästi asian nostivat esiin vihreät viime viikonlopun puoluekokouksessaan.
Verkkouutiset tavoitti keskiviikkona eduskunnasta vihreiden ryhmäjohtajan Oras Tynkkysen selventämään vihreiden näkemyksiä.
Natossa ehdotus viidestä prosentista tuli nopeasti ja asiasta pitäisi päättää kiireellä. Vastustatteko siis sitä, että hallitus on sitoutumassa tähän?
– Nopea aikataulu on ollut hyvin tiedossa ja kuten ministeri (Antti Häkkänen) totesi, että ei olisi ollut aikaa vuoden mittaiseen (parlamentaariseen) prosessiin, niin se on juuri näin. Mutta parlamentaarinen prosessi voidaan pyöräyttää nopeastikin. Vuorokaudessa on 24 tuntia ja kokouksia voidaan pakata näin isossa ja tärkeässä asiassa sen verran, kuin tarvitaan. Meillä on ollut tiedossa, että Natossa käydään keskustelua puolustusmäärärahatavoitteen korottamisesta. Aikataulut on toki ulkoapäin annettuja, eikä niitä Suomi eikä hallitus voi muuttaa, mutta niiden puitteissa olisi ollut mahdollista käydä ihan kunnollinen parlamentaarinen prosessi.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan asiaa on käsitelty kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa ja määrärahojen nostolle on olemassa laaja tuki. Minkälainen se (kunnollinen parlamentaarinen prosessi) olisi pitänyt olla?
– Tästä on ollut vähän erilaisia esityksiä. Olen huomannut, että muista puolueista on esitetty erillistä selontekoa. Se on yksi vaihtoehto, koska puolustusselonteossahan tätä sivuttiin hyvin suppeasti ja ylätasolla. Toinen vaihtoehto on parlamentaarinen työryhmä, jossa olisi haettu yhteistä, kaikkien puolueiden kantaa kuten on nähty esimerkiksi Ylen rahoituksessa tai viime kaudella T & K -rahoituksessa – mutta tietysti nopeammassa aikataulussa.
Kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) aikanaan johtama parlamentaarinen puolustusmäärärahatyöryhmä istui reilun vuoden?
– Joo, siiihen ei olisi ollut mitään mahdollisuutta. Mutta jos keväällä olisi hyvissä ajoin tämä käynnistetty, parhaassa tapauksessa tätä keskustelua olisi ehditty käydä jokunen kuukausi.
Keväällä ei ollut vielä tiedossa, että Naton pöydässä olisi oikeasti tämä viiden prosentin tavoite?
– Joo ja sitten nyt sanotaan, että on liian myöhäistä vaikuttaa, jos se lyödään lukkoon Haagissa ihan kohta. Aina voi sanoa, että tämä on liian varhain tai liian myöhään. Sanoisin, että parempi ottaa muut eduskuntapuolueet mukaan liian varhain, jolloin se pöytä on vielä avoimempi ja lopputulokseen on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa kuin viime tingassa.
Eikö ole kuitenkin niin, että vihreillekin käy tämä, jos Suomi päättää muiden mukana hyväksyä tämän viiden prosentin tavoitteen Haagissa?
– Jos parlamentaarisen prosessin lopputuloksena eduskuntapuolueet ovat sitä mieltä, että tämä on perusteltua ja järkevää, niin ilman muuta.
Mutta mikä on vihreiden oma kanta tähän? Käykö se teille?
– Me olemme juuri peräänkuuluttaneet tätä prosessia sen takia, että olemme kokeneet, että niin moni asia on vielä ilmassa, että on vaikea ottaa yksiselitteistä kantaa kyllä tai ei. Olen käyttänyt esimerkkinä, että kun puhutaan tästä 3,5 plus 1,5 prosenttia, niin onko se juuri se oikea, vai voisiko se olla vaikka 3 plus 2? Tai kun puhutaan 1,5 prosentin puolustusta tukevista liittännäismenoista, niin mitä kaikkea sinne voidaan lukea?
– Näistä kaikista olisi olisi ollut hyvä käydä keskustelua yhdessä ja sen perusteella muodostaa sitten se yhteinen kanta.
Ylen kyselyn perusteella vaikutelmaksi jää, että kaikille puolueille tämä käy (tai yksikään puolue ei ainakaan vastusta) jos Suomi on neuvottelupöydässä ja siellä hyväksytään lopullisesti tämä viiden prosentin tavoite?
– Se mikä on käsittääkseni kaikille eduskuntapuolueille jaettua on se, että Suomen pitää kohottaa omia puolustusnmenoja ja että Suomen kannattaa tukea Natossa sitä, että muutkin toimivat näin.
Jos Natossa nyt päätetään tästä viidestä prosentista, ryhtyykö vihreät sitten vastustamaan tätä jälkikäteen?
– Jos se on Natossa yhdessä päätetty niin ei tälle jälkeenpäin voi sitten enää käytännössä vaikuttaa. Ja on myös Suomen etu, kuten sanoin, että saamme kaikki Nato-maat satsamaan riittävästi puolustukseen.
– Mutta jos ja kun Natossa nuijitaan uusi tavoite, se mitä voimme tehdä, on käynnistää vielä parlamentaarinen prosessi siitä, millä tämä rahoitetaan, koska se tulee olemaan erittäin iso haaste yli vaalikausien.
Ja tämän voi käynnistää Nato-kokouksen jälkeenkin?
– Juuri näin.
Muttei enää mitään parlamentaarista prosessia ennen Nato-kokousta?
– Ei, se juna meni jo.
Ymmärrätkö sen, että tämä saattaa näyttää oppositiopolitikoinnilta, kun kyse on kuitenkin isoista turvallisuusasioista, jotka ovat tulleet eteen nopealla aikataululla?
– Suomen pitkän linjan vahvuus on ollut se, että olemme kykeneet linjaamaan isoista ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä hyvin yksimielisesti, käytännössä konsensuksella. Ja tämä jos joku on iso asia, paitsi euromääräisesti myös sen takia, että tämä sitoo ainakin kahsen seuraavan hallituksen ja eduskunnan käsiä.