Vasemmistoliiton kansanedustajana vuosina 1995–2007 ja 2008–2019 toiminut puolueen entinen varapuheenjohtaja Kari Uotila kertoo tarkistaneensa suhtautumistaan Venäjään ja Natoon.
– Olen syvästi pettynyt ja surullinen. Kuuluin niihin, jotka Neuvostoliiton romahduksen jälkeen olivat toiveikkaita Venäjän kehityksen suhteen. 90-luvun lopulla minulla oli suuren valiokunnan jäsenenä mahdollisuus vierailla entisissä Itä-Euroopan maissa sekä Balkanilla ja nähdä siellä kurjuudesta huolimatta tulevaisuuden uskoa, vaikka ovi EU:n jäseneksi oli vasta raollaan, Kari Uotila kirjoittaa Facebookissa.
Hän huomauttaa, että Venäjän kehitys kulki lopulta täysin eri suuntaan kuin Itä-Euroopassa ja Balkanin maissa.
– Myönnän, että en ole nähnyt ja ymmärtänyt [Vladimir] Putinin koplan toiminnan vaarallisuutta ja tarkoitusperiä. Hitlerimäinen valloitussota Ukrainaan avasi silmäni. Tällä hetkellä en näe muuta positiivista mahdollisuutta kuin Putinin armeijan tappion ja täydellisen poliittisen suunnan muutoksen tarpeen Venäjällä, Kari Uotila sanoo.
– Tämän jälkeen tulevaisuudessa Natoon kuuluvan Suomen ja uudistuneen Venäjän kesken voidaan pystyä taas rakentamaan toimivat naapuruussuhteet, niin talouden, politiikan, kulttuurin kuin kansalaisyhteiskuntienkin tasolla.