Kiinteistöverouudistus pitäisi haudata lopullisesti, kirjoittaa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) verojohtaja Anita Isomaa Maaseudun Tulevaisuudessa.
Isomaa muistuttaa, että kiinteistövero koskee kaikkia suomalaisia, ja veron korotus nostaa asumiskustannuksia ja yritystoiminnan kustannuksia sekä koskee myös pienituloisia, lapsiperheitä ja eläkeläisiä.
Kiinteistöveron tuotto on kuusinkertaistunut lain voimassaoloaikana 30 vuodessa ja kasvanut tasaisesti lähes joka vuosi. Viime vuonna tuotto nousi noin 2,2 miljardiin euroon. Tämän vuoden alusta tulivat voimaan lisäksi suuret korotukset.
– Varsinainen pommi piilee hallitusohjelman arvostamisuudistuksessa. Sitä ajetaan sokkona ja läpinäkymättömästi vielä kevään aikana eduskuntaan. Pohjana olevaa aluehintakarttaa ei voida julkistaa – ilmeisesti, koska siitä selviäisi yksittäisten kiinteistöjen tietoja – ja uudistuksesta käytävä julkinen keskustelu ja sen arviointi tehdään näin mahdottomaksi. Se ei täytä hyvän lainvalmistelun edellytyksiä, Isomaa kirjoittaa.
– Toisin kuin väitetään, uudistus johtaa veron kohtuuttomiin ja sattumanvaraisiin korotuksiin. Vaikka veron taso säilyisi teoriassa ennallaan kunnan tasolla, se nousisi jo niin sanotuilla tuottoneutraaleilla prosenteilla yli kaksinkertaiseksi 81 postinumeroalueella. Esimerkiksi Seinäjoen eräässä postinumerossa verotusarvo 23-kertaistuisi, Pyhäjoella, Raaseporissa ja Sastamalassa yli kymmenkertaistuisi, verojohtaja jatkaa.
Isomaan mukaan kiinteistöverouudistusta tehdään kuvitellun ongelman perusteella.
– Ei verotusarvojen ”erkaantuminen” käyvistä arvoista ole ongelma, vaan veron toiminnan kannalta suorastaan välittämätön ominaisuus, Isomaa väittää.
Kiinteistöverouudistuksella kiinteistöveroa haluttaisiin muuttaa käypiin arvioihin perustuvaksi. Isomaan mukaan käypä arvo on erittäin huono mittari.
– Kiinteistöstä harvoin saadaan vuotuista tuottoa, ellei se ole esimerkiksi sijoituskäytössä. Vaikka asunnon tai tehtaan arvo laskennallisesti nousisi, ei se tuo euroja veron maksamiseen. Kiinteistöllä on verovelvolliselle tyypillisesti lähinnä käyttöarvo. Veron määrä ei huomioi maksajan veronmaksukykyä, kuten esimerkiksi tulovero. Sitä paitsi vuokratuloa ja kiinteistön luovutusta verotetaan jo muilla tavoilla, Isomaa kirjoittaa.
– Käypä arvo edellyttäisi myös sitä, että verotus voitaisiin perustaa kiinteistön oikeisiin tietoihin. Uudistuksessa näin ei ole, vaan vero perustuisi keskimääräisiin tilastollisiin tietoihin, jotka sisältävät selkeästi virheitä ja jossa hintahajonta on erittäin suurta.
Isomaan mukaan uudistus tarkoittaisi, että vero voitaisiin panna maksuun tilastotiedon pohjalta.
– Tämä ei voi olla missään tapauksessa hyväksyttävää. Entä jos kunnallisvero pantaisiin maksuun näin – ei siis tosiasiassa saadun tulon perusteella, vaan sillä perusteella, mitä muut samalla alueella asuvat henkilöt ovat keskimäärin ansaitsevat? Tätä tuskin pidettäisiin hyväksyttävänä, hän kirjoittaa.
Isomaan mielestä kiinteistövero ei ole sinällään hyvä tai paha vero. Kiinteistöverolla ei ole oikeaa tai väärää tasoa, mutta tasoon vaikuttaa merkittävästi se, mitä muita veroja kerätään.
– Uudistusta tehdään kuviteltujen ongelmien perusteella, ja sillä luodaan vain uusia ongelmia. Nyt uudistus olisi aika haudata lopullisesti ja miettiä, miten voimme parantaa nykyistä lakia muutoin. Keinoja on, jos halua riittää, hän päättää MT:n kirjoituksen.
