Britannian turvallisuuspalvelu MI5:n entinen johtaja Eliza Manningham-Buller varoitti syyskuun lopulla maansa olevan sodan kaltaisessa tilassa. Guardian-sanomalehdelle antamassaan haastattelussa hän totesi tilanteen muuttuneen Venäjän aloitettua kolme ja puoli vuotta sitten Ukrainan vastaisen täysimittaisen hyökkäyssotansa.
Nyt myös Britanniaan kohdistuu hänen mukaansa Venäjän vihamielisiä toimia, kuten sabotaasia, tiedustelua ja iskuja yksittäisiä henkilöitä vastaan. Manningham-Buller yhtyy brittilehti The Independentin mukaan Yhdysvalloissa työskentelevän nimekkään Venäjä-asiantuntija Fiona Hillin tulkintaan, että Britanniasta on tullut modernin konfliktin osapuoli. Vastaavia näkemyksiä koko lännen osalta ovat viime aikoina esittäneet myös muun muassa Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz.
Pääministeri Keir Starmerin hallitus on pyrkinyt vähättelemään uhkaa, vaikka todisteita Kremlin uusista hyökkäyskeinoista ja -konsepteista kertyy kaiken aikaa, The Independent toteaa.
Venäläisiä vakoilualuksia havaitaan jatkuvasti lähellä kriittistä infrastruktuuria, drooneja on tunkeutunut Puolaan ja Romaniaan, MiG-31-hävittäjät ovat loukanneet Viron ilmatilaa ja useita kansainvälisiä lentokenttiä eri puolilla Eurooppaa on häiritty lukuisin keinoin.
Britannian kyber- ja erikoisoperaatioiden johtokeskus on lehden mukaan kirjannut noin 90 000 maahan kohdistunutta kyberhyökkäystä vajaan kahden vuoden aikana. Suurin osa vakavimmista teoista on voitu jäljittää Venäjälle, Kiinaan, Iraniin ja Pohjois-Koreaan – uuteen epäviralliseen liittoumaan, joka tunnetaan nimellä CRINK.
Britannian signaalitiedustelun kyberasiantuntijat uskovat, että Venäjän valtiolliset toimijat tekevät hyökkäyksissä yhteistyötä rikollisjärjestöjen kanssa. Korkean profiilin kohteita ovat olleet muun Britannian kansallinen terveydenhuoltojärjestelmä, Marks&Spencer- ja Harrods -tavaratalot ja viimeksi autoteollisuusyritys Jaguar Land Rover, jotka ovat kärsineet mittavia taloudellisia menetyksiä niiden seurauksena.
Uhka on The Independentin mukaan akuutti nyt – ei vasta viiden vuoden kuluttua, kuten Britannian viimeisin puolustusselonteko antoi ymmärtää.
– Vihollinen ja pahantahtoiset toimijat on syytä torjua porttien sisäpuolella sen sijaan, että huomio keskitetään porttien ulkopuolella olevaan viholliseen. Selonteko on lähes häpeällisesti laiminlyönyt asevoimat ja sen reservit, jotka ovat kärsineet rahoituksen puutteesta, kuten parlamentin julkisen talouden valiokunta äskettäin raportoi. Molempia tarvitaan kriisinsietokyvyn varmistamiseksi sekä sodan että rauhan aikana, The Independent toteaa.
Asian kiireellisyyttä korostaa lehden mukaan Ukrainan taistelukentillä meneillään oleva maasodankäynnin vallankumous, jossa droonit, kyberhyökkäykset ja tekoäly ovat nousemassa aivan uudenlaiseen rooliin.
