Länsi on helmikuusta 2022 lähtien tukenut Ukrainan asevoimia ennennäkemättömällä tavalla ja asettanut Venäjälle yhä kovempia pakotteita.
Britannian ulkopoliittisen instituutin eli Chatham Housen Venäjän ja Euraasian tutkimusohjelmaa johtava James Nixey pitää merkittävänä, että länsi on säilyttänyt yhtenäisyytensä jo yli puolentoista vuoden ajan, vaikka useiden länsimaiden ase- ja ampumatarvikevarastot osoittavat jo ehtymisen merkkejä ja eurooppalaiset joutuvat maksamaan energiastaan aiempaa korkeampaa hintaa.
– Yhdysvaltojen vahva johtajuus on ollut ratkaisevan tärkeää, sillä se on toimittanut noin 70 prosenttia lännen sotilaallisesta tuesta Ukrainalle. Toisin kuin edeltäjänsä, presidentti Joe Biden on luottanut tiedustelupalveluihinsa eikä Venäjän kertomuksiin. Hänen vierailunsa Kiovaan helmikuussa 2023 oli henkilökohtaisen ja poliittisen rohkeuden osoitus, Nixey toteaa tuoreessa artikkelissaan.
Bidenin hallinnon varovaisuutta kuvastaa kuitenkin se, että Yhdysvallat on toimittanut riittävästi apua estääkseen Venäjän voiton, mutta ei niin paljon, että se olisi varmistanut Venäjän tappion.
– Nyt, kun Yhdysvaltain presidentinvaalit lähestyvät ja amerikkalaisäänestäjien kiinnostus sotaa kohtaan on hiipumassa, USA:n poliittisissa piireissä neuvotteluista puhuvat jo muutkin kuin Donald Trump ja hänen kannattajansa. Jopa eräät Ukrainan ystävät, vaikka ovatkin kaukana Trumpin holtittomasta ja eristäytymispolitiikkaa suosivasta linjasta, pitävät esillä maaperän muokkaamista neuvotteluille, Nixey sanoo.
– Viestittäminen kiinnostuksesta neuvotteluratkaisua kohtaan ei kuitenkaan auta Ukrainaa eikä Bidenin vaalinäkymiä. Vastahyökkäys ei ole pysähtynyt, kuten jotkut väittävät, mutta Ukraina olisi saavuttanut enemmän menestystä, jos Yhdysvallat ei olisi ollut niin arka luomaan sille teknologista etua taistelukentällä, hän arvioi.
Vaarallisia seurauksia Euroopalle
Jos länsi nyt vähentäisi aseapuaan, se tekisi Ukrainasta haavoittuvamman, uhkaisi maan asevoimien tähän mennessä saavuttamia voittoja ja antaisi Vladimir Putinille vipuvoimaa, jota hänellä ei tällä hetkellä ole. Tällä olisi Nixeyn mukaan vaarallisia seurauksia myös muun Euroopan turvallisuudelle.
– Halu saada konflikti loppumaan on ymmärrettävää, näennäisesti järkevää ja usein hyvää tarkoittavaa. Venäjän esittämät perustelut eivät kuitenkaan miltään osin sisällä mielekästä pohjaa kompromissille, hän sanoo.
– Edistääkseen toivottua hitaammin edennyttä vastahyökkäystä lännen pitäisi mukautua Ukrainan esittämään toivomuslistaan, eikä vähiten pidemmän kantaman aseiden osalta, joilla kyettäisiin vaikuttamaan rintamalinjojen taakse – myös Venäjän alueelle, hän toteaa.
– Neuvottelujen ehdottaminen tässä vaiheessa ei voi viitata kuin siihen, että Ukrainan tukijoilta puuttuu uskoa voittoon ja että he ovat haluttomia pitämään kiinni linjastaan. Se myös osoittaisi Venäjälle lännen päättäväisyyden rajat, Nixey painottaa.
Jos Ukrainan ”ystävät” lännessä painostavat maata kestämättömään rauhaan, he tulevat hänen mukaansa todellisuudessa vain kylväneeksi vielä suuremman katastrofin siemeniä.