Allergia-, iho- ja astmaliitto on selvittänyt, ovatko pölypunkit kuolleet sukupuuttoon. Lääkärit kohtaavat liiton mukaan pölypunkkeihin liitettävää oireilua, vaikka pölypunkkien on arveltu kadonneen nykyasunnoista lähes kokonaan. Selvitys osoitti, että pölypunkit elävät edelleen suomalaisten sängyissä.
Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin punkkitutkijat tutkivat viime syksynä 64 kotia Helsingin ja Turun ympäristössä sekä Etelä-Karjalassa. Kotien joukossa oli puutaloja ja kerrostalohuoneistoja, useimmat kaupungeissa ja muutama maaseudulla. Patjat olivat sekä uusia että vanhoja, ja joissakin kodeissa oli lemmikkejä. Mukana oli sekä perheitä että yksinasujia.
Kolmella neljästä tutkimukseen osallistujasta oli todettu allergia, astma tai atooppinen ihottuma.
Näytteet kerättiin imuroimalla sänkyjen sijauspatjoja, ja ne tutkittiin Allergeenilaboratoriossa. Pölypunkkiallergeeneja löytyi useimmista kodeista.
Punkkipitoisuudet jäivät kuitenkin kauas terveyshaitan riskirajoista. Suurinkin mitattu määrä, yksi mikrogramma allergeenia pölygrammassa, jäi puoleen herkistymisrajasta. Akuuttiin oireiluun allergeeneja tarvittaisiin kymmenkertaisesti. Punkeiksi muunnettuina se vastaisi viittäsataa yksilöä pölygrammassa.
Pölypunkit ja terveyshaitat eivät myöskään osallistujien omien kokemusten mukaan yhdistyneet. Joka kymmenennellä oli testeissä todettu pölypunkkiallergia, mutta heistä kukaan ei kuvannut vuoteeseen liittyvää oireilua kuten nuhaa tai silmien kutinaa.
Allergia-, iho- ja astmaliitto arvioi, että sänkyjen siivoustalkoisiin ei huonepölypunkkien takia tarvitse siis yleensä ryhtyä. Poikkeukset ovat liiton mukaan kuitenkin mahdollisia. Varsinkin kosteuden näkyvästi vaurioittamista rakennuksista saattaa löytyä myös varastopunkkeja, jotka aiheuttavat oireilua yhtä lailla.
