Valtiovarainvaliokunnan mietintö valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028 on valmistunut.
Julkisen talouden suunnitelma pohjautuu valtiovarainministeriön huhtikuussa julkaistuun ennusteeseen, jonka perusteella talouden arvioidaan kääntyvän kasvuun vuonna 2025.
– Valiokunta korostaa, että talouskehitykseen liittyy yhä merkittäviä epävarmuuksia ja näin ollen on hyvä huomioida, että Suomen talouden tilanne voi kehittyä ennustettua heikommin. Epävarmuuden keskellä julkisen talouden tasapainottaminen on välttämätöntä ottaen huomioon julkisen talouden rakenteelliset ongelmat, kuten väestön ikääntymisen mukanaan tuomat menopaineet, valtiovarainvaliokunta toteaa tiedotteessaan.
Valiokunta tukee Petteri Orpon (kok.) hallituksen finanssipoliittista linjaa ja korostaa, että velkaantumisen taittaminen on Suomen kansallinen etu, eikä Suomella ole varaa viivytellä sopeutuspakettien toimeenpanossa.
– Sopeutuksen ajoitus on myös valtiovarainministeriön ennusteiden sekä Valtiontalouden tarkastusviraston havaintojen valossa oikea-aikaista, koska suhdanne olisi kääntymässä nousuun.
Samoin lisäsopeutustoimien suuruusluokkaa sekä veronkiristysten ja menosäästöjen suhdetta pidettiin valiokunnan asiantuntijakuulemisessa lähtökohtaisesti oikeansuuntaisena.
Valiokunta pitää mietintönsä mukaan uusia säästöpäätöksiä tarpeellisina ja on tyytyväinen siihen, että myös verotoimet ovat mukana uudessa toimenpidekokonaisuudessa.
– Jatkovalmistelussa on tärkeää edelleen huolella arvioida säästötoimien vaikutukset kattavasti ottaen huomioon myös aiemmat päätökset.
– Pitkällä aikavälillä talouskasvun edistäminen on keskiössä velkasuhteen alentamisessa ja hyvinvoinnin turvaamisessa. Julkisen talouden ongelmat ovat pitkälti rakenteellisia, joten niitä ei ratkaista kertaluonteisilla, lyhytvaikutteisilla toimenpiteillä, vaan pysyvillä rakenteisilla uudistuksilla ja nykyistä paremmalla tuottavuuden kasvulla.
Talous- ja työllisyyskasvun vauhdittaminen on valtiovarainvaliokunnan mukaan perustellusti tärkein keino julkisen talouden vakauttamiseksi.
Valiokunta nostaa esiin etenkin T&K-rahoituksen, koulutuksen ja osaamisen, työperäisen maahanmuuton sekä työllisyysasteen noston, kasvupaketin ja investointiohjelman keinot sekä asuntorakentamisen tukemisen.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan hyvinvointialueiden tulos pysyy vuonna 2024 edelleen merkittävästi alijäämäisenä. Vuonna 2025 tulos kohenisi lähelle tasapainoa muun muassa alueille maksettavan jälkikäteistarkistuksen myötä.
– Niin kuluvan vuoden alijäämän mittaluokkaan kuin myös jatkovuosien tilannekuvaan liittyy merkittävää epävarmuutta. Valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että alueet tehostavat ja aktiivisesti sopeuttavat toimintaansa, jotta kustannusten kasvu pysyisi maltillisena, valiokunnan mietinnössä kirjoitetaan.
Alueiden tulisi valiokunnan mukaan pyrkiä lisäämään toiminnan vaikuttavuutta välttäen lyhytnäköisiä säästöjä, jotka pidemmällä aikajänteellä saattavat jopa lisätä kustannuksia.
Valiokunta on erittäin huolissaan valtion taloudellisten vastuiden kasvusta ja etenkin valtion velan ja korkokulujen voimakkaasta noususta.
– Pelkästään korkokulujen arvioidaan nousevan 3,1 miljardista eurosta 4,1 miljardiin euroon kehyskauden aikana, joten velanhallinnalla on entistäkin suurempi rooli julkisessa taloudessa. Tästäkin näkökulmasta julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävien toimien ripeä toteuttaminen on välttämätöntä, mietinnössä todetaan.
Mietintöön jätettiin neljä vastalausetta.