Suurempien kaupunkien markkinaehtoisen asuntotuotannon ohella Suomen asuntopolitiikka on nojannut valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon. Kunnat omistavat valtaosan näistä asunnoista.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen mukaan tyhjiä valtion tukemia vuokra-asuntoja on jo lähes 10000. Määrä on viidessätoista vuodessa kaksinkertaistunut.
Vaikka purkuavustuksia on ollut tarjolla, ne eivät Kuntaliiton mukaan yksin riitä ratkaisemaan asuntokannan sopeuttamista kysyntään. Valtio voi vastata lainojen vähentämisestä tai mitätöinnistä. Myös jonkinlainen omaisuudenhoitoyhtiö voisi tulla kyseeseen.
– Perinteinen valtion tukema asuntotuotanto ei ole vastannut nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin: se on raskasta, hitaasti käynnistyvää ja tarveharkintaista. Tarvitsemme joustavampia, nopeampia ja riskin jakamiseen perustuvia ratkaisuja valtion ja kuntien yhteistyönä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo tiedotteessa.
Kuntaliitto esitti uuden, oman mallinsa asuntopolitiikan suuntaviivoiksi tänään julkaistussa visiossa Kohti uutta asuntopolitiikkaa. Uuden asuntopolitiikan rakennuspalikat ovat kasvun mahdollistaminen, eriytyvien kuntien paikallisten haasteiden ratkaiseminen ja valtion ja kuntien roolien kirkastaminen. Uusi asuntopolitiikka on eritoten rakennemuutoksen, kasvun ja elinvoiman ajuri.
– Valtion tulee määrittää riittävä, yli hallituskausien ulottuva asuntotuotannon tuen taso, jotta kaupungit kykenevät suunnittelemaan asuntotuotantoaan ja kehityshankkeitaan, Minna Karhunen korostaa.
Verotaakka kohonnut liikaa
Kuntaliiton mukaan tuetun asuntokannan sääntelyä on tarve keventää. Rajoituksista, jotka estävät kiinteistökannan käyttöä rakennuslainojen vakuutena, tulee luopua. Jatkossa kuntayhtiöiden täytyy voida käyttää omaa kiinteistövarallisuuttaan investointirahoituksensa osaratkaisuna. Näin luodaan polkuja uudenlaisten rahoitusratkaisujen käyttöön, ja valtion myöntämisvaltuudesta voidaan tinkiä.
Valtion tulee pyrkiä ohjaamaan tuetun asuntotarjonnan vuokranmäärittelyä täsmällisemmin paikallista kysyntää vastaavaksi.
Rakentamisen korkeaksi kohonnutta kokonaisverotuksen tasoa on tarpeen laskea. Määräaikaiset verovähennykset tulee käyttää tehokkaasti kohdentamalla. Esimerkiksi peruskorjausten verohelpotukset ovat tarpeen myös kuntayhtiöille.
Kuntaliiton mukaan markkinaehtoisen asuntotuotannon ensisijaisuuden ohella tarvitaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja keinovalikoimaa siihen.
– Kunnat ehkäisevät ja lieventävät aktiivisesti segregaatiota ja asunnottomuutta. Kunnat voisivat harkita kuntarajat ylittäviä, asuntomarkkina-alueen kokoisia vuokrayhtiöitä, Karhunen ehdottaa.
Seutukaupungit ja pienemmät kunnat voivat parantaa elinvoimaansa houkuttelemalla alueelleen vihreän siirtymän sekä teollisuuden investointeja, mutta usein alueilla ei ole valmiina tarpeeksi kohtuuhintaisia asuntoja kotimaisille tai ulkomaisille osaajille. Lyhyt korkotuki yksityisten tai julkisten vuokra-asuntojen rakentamiseen tarjoaisi helpotusta tilanteeseen.
Segregaatiokehitys on voimistunut ja keskittyy suurimpiin kaupunkiseutuihin. Huono-osaisuuden kasautumisen ehkäisemiseksi kuntien vuokrataloyhtiöissä pitäisi voida siirtyä kohdennettuihin, paikallisiin asukasvalintakäytäntöihin.
Asumistukien leikkausten jälkeen asunnottomuus on lisääntynyt nopeasti erityisesti suurissa kaupungeissa. Suomessa oli vuonna 2023 noin 3600–3800 asunnotonta, mutta vuonna 2025 heitä oli jo yli 4500.
– Asunnottomuus, segregaatio ja suomalaisten maksukyvyn heikentyminen eivät kuitenkaan ratkea pelkästään asuntopolitiikalla, vaan nämä haasteet vaativat hallitukselta myös sosiaalipoliittisia uudistuksia, Minna Karhunen korostaa.
Uusi konsepti hakee ketteryyttä
Yksi konkreettinen ratkaisu kuntien asuntopulaan on Kuntaliiton mukaan kerrostalojen kohtuuhintaisempi ja laadukas vakioitu tuotanto. Kuntaliitto sekä joukko aktiivisia kaupunkien vuokrataloyhtiöitä ovat käynnistäneet Kerrostalo 2000 -hankkeen tällaisen rakentamisen konseptoimiseksi.
Kehityshanke vakioi eniten hyötyä tuottavat kerrostalorakentamisen periaatteet, kuten rakenteet ja talotekniikan. Asumisen tarpeet, tonttisovitus, kaupunkikuva ja piharatkaisut ovat varioitavissa.
Pilottihankkeet pyritään käynnistämään syksyllä 2026. Vakioidummalla tuotannolla rakentamisen hinta voisi olla nykyistä 20–30 prosenttia alempi. Taloihin ei liity valtion tukeman asuntorakentamisen kaltaista sääntelyä, joten konsepti on kunnille ja muille tahoille ketterämpi toteuttaa.
Vakioidut kerrostalot tarjoavat ratkaisuja esimerkiksi elinvoimaansa kasvattaviin vihreän siirtymän, matkailun ja teollisuuden kehyskaupunkeihin ja kuntiin. Ne sopivat myös väestöltään ikääntyviin kuntiin, joissa kuntayhtiöillä ei useinkaan ole varaa uusien, esteettömien kerrostalojen rakentamiseen eikä vanhojen talojen peruskorjaamiseen.