Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kehottaa hallitusta harkitsemaan tarkoin valtion omaisuudesta myytäviä kohteita.
SDP:n Antti Rinteen johtaman kansanrintaman hallitusohjelman mukaan uusia ”kertaluontoisia tulevaisuusinvestointeja” katetaan myymällä valtion omaisuutta jopa kolmen miljardin euron arvosta.
– Valtion omistamista pörssi- ja muista yhtiöistä on kertynyt hyvää osinkovirtaa eli tuottoa omistajalle. Hallitusohjelmassa on asiasta vasta yleismaininta, eli emme vielä tiedä, mitä ollaan myymässä ja millaisia vaikutuksia tällä on, Riku Aalto sanoo Verkkouutisille.
Hän huomauttaa, että päätös tulee suhteuttaa valtion suorien ja välillisten omistusten kokonaisarvoon, joka on tällä hetkellä noin 26,6 miljardia euroa.
– Toki kolmen miljardin luku on suuri. Täytyy toivoa, että valtion ohjausvaikutus säilytettäisiin strategisilla yrityksillä, joilla on merkitystä huoltovarmuuden kannalta, Aalto toteaa.
Työmarkkinoiden osalta uusi hallitus on lupaillut sopimisen kulttuurin ja kolmikantaisten hankkeiden edistämistä. Teollisuusliitto suhtautuu tavoitteisiin toiveikkaasti.
– Palkansaajapuoli oli viimeisten neljän vuoden aikana kovasti huolissaan siitä, millä tavalla lainsäädäntöhankkeita valmisteltiin. Toivon, että kolmikantainen valmistelu olisi nyt palaamassa aiemmalle tasolleen. Muutosten hyväksyttävyys on korkeampaa, kun asioita valmistellaan näin, Riku Aalto sanoo.
Hän toivoo myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n osallistuvan jatkossa aktiivisesti kolmikantaiseen valmisteluun.
– Ettei tapahtuisi mitään vetäytymisiä tai linjauksia siitä, ettei toimintaan osallistuta, Aalto jatkaa.
Palkankorotuspaineita syksylle
Syksyllä alkava palkkakierros on herättänyt keskustelua siitä, tulisiko hallituksen päättää samanaikaisesti esimerkiksi ansiotuloverotuksen kevennyksistä. Pelkona on, että hallitusohjelmassa päätetyt 700 miljoonan euron veronkorotukset luovat painetta ylisuuriin palkkavaatimuksiin.
Sosiaalivakuutusmaksujen nousu uhkaa myös kiristää ansiotulojen verotusta ensi vuoden puolella jopa puolella miljardilla eurolla.
Kierroksen aloittava Teollisuusliitto ei ota kantaa tarkempiin prosenttitoiveisiin, mutta tavoittelee jäsentensä ostovoiman kohentamista.
– Eduskunnalla on tietysti lainsäädäntövalta, heillä voi olla omat intressinsä tehdä veropolitiikan kautta jotakin, Riku Aalto pohtii.
Hänen mukaansa työnantajapuolen ehdoton asenne on ollut viime vuosina laajemman työmarkkinaratkaisun esteenä. Sopiminen on haluttu rajata tiukasti vain työn hintaan, jolloin esimerkiksi työelämälainsäädännön muutokset on suljettu kokonaisuuden ulkopuolelle.
Aallon mukaan asiasta on muodostunut ”kuin punainen vaate” työnantajaleirille.
– En muista, että koordinaatio olisi ollut koskaan niin tiukkaa kustannusvaikutusten osalta kuin viime kaudella, ja ratkaisu kattoi suurimman osan työmarkkinoista. Samalla edellytettiin ehdotonta rajausta vain työn hintaan, Riku Aalto sanoo.
Eri alojen olisi hänen mukaansa helpompi hyväksyä palkkakoordinaatiota, jos osapuolet pääsisivät vaikuttamaan lopputulokseen keskusjärjestöjen kautta.
– Mielestäni yleinen hyväksyttävyys kärsii, jos ulkopuoliset tahot puuttuvat itsenäisten neuvotteluosapuolten päätöksentekoon, Aalto jatkaa.
Uuden hallituksen politiikka on toistaiseksi pitkälti arvailujen varassa, joten myös Teollisuusliitto valmistautuu syksyn tes-kierrokseen itsenäisellä otteella.
– Teemme oman asemointimme sen mukaan, ettemme odota hallituksen tekevän minkäänlaisia muutoksia verotukseen tai muuhun, Aalto sanoo.