Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan määrärahoja muun muassa Suomen puolustusvalmiuden varmistamiseen, Ukrainan tukemiseen, koronavirustilanteesta aiheutuneisiin välttämättömiin korvauksiin ja itärajan rajaesteen suunnitteluun ja pilotointiin.
Määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 66 miljoonalla eurolla ja tuloarviota korotettavaksi 322 miljoonalla eurolla. Vuoden 2022 neljäs lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 256 miljoonalla eurolla.
Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi hieman yli miljardilla eurolla, mikä selittyy valtiovarainministeriön mukaan kasvaneella ansio- ja pääomatuloveron tuottoarviolla. Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavan 235 miljoonalla eurolla.
Korkotulojen, osakkeiden myyntitulojen ja voiton tuloutusten arviota ehdotetaan vähennettäväksi 974 miljoonalla eurolla. Muutos johtuu osakkeiden myyntituloarvion laskusta. Muutoksesta 574 miljoonaa euroa aiheutuu siitä, että tulojen ennakoidaan kertyvän vuonna 2023.
Varoja puolustusvalmiuteen ja Ukrainan tukemiseen
Puolustusvoimien määrärahoja ehdotetaan lisättävän Ukrainalle annettavan tuen kustannusten kattamiseksi 1,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Ukrainaan toimitetun puolustusmateriaalin korvaamiseen liittyvät lisämäärärahat ehdotetaan sisällytettävän Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen valtuuteen, jonka kokonaismäärä nousisi 74 miljoonaa euroa.
Ukrainan tukemiseen kohdennetaan lisäksi 30 miljoonan euron rahoitus, joka käytetään joko Suomen maksuosuutena kansainväliseen Ukrainan materiaalitukirahastoon (International Fund for Ukraine) tai suorana tukena Ukrainalle siten, että edellä mainittu rahoitus osoitettaisiin Ukrainan Suomen suurlähetystön käyttöön kotimaiselta puolustusmateriaaliteollisuudelta tehtäviä hankintoja varten.
Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen tilausvaltuuden enimmäismäärää ehdotetaan lisättävän 104 miljoonaa euroa Laivue 2020 -hankkeen telakkatyön viivästymisestä Puolustusvoimille aiheutuvien seurannaisvaikutusten kattamiseksi. Lisävaltuudesta arvioidaan syntyvän menoja vuosille 2025–2027.
Monitoimihävittäjän hankintaan ehdotetaan 74,4 miljoonan euron lisärahoitusta kattamaan ennakoitu valuuttakurssitappio. Hävittäjähankinnan osalta on lisäksi otettu huomioon tilausvaltuudesta tehty 188 miljoonan euron siirto kertahankintaan luettaviin määrärahoihin.
Lisäksi Rajavartiolaitokselle ehdotetaan kuutta miljoonaa euroa itärajan rajaesteen suunnitteluun ja pilotointihankkeeseen.
Lisätalousarvion varsinaisten tulojen 322 miljoonan euron lisäys ja määrärahojen 66 miljoonan euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2022 neljäs lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 256 miljoonalla eurolla.
Valtiovarainministeriö kuitenkin arvioi valtion budjetoiduksi nettolainanotoksi tänä vuonna noin 18,6 miljardia euroa, mikä sisältää vuoden kolmannessa lisätalousarviossa päätetyn kymmenen miljardin euron varautumisen sähkön johdannaismarkkinoilla toimiville yhtiöille myönnettäviin lainoihin ja takauksiin.
