Verkkouutiset

Valtiokonttori Helsingissä. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Valtion kulut olivat viime vuonna 7,4 miljardia euroa tuottoja suuremmat

Valtiokonttorin mukaan hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen näkyy verotuotoissa ja siirtotalouden kuluissa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Valtion taloustilanne oli viime vuonna edelleen vaikea ja velkaantuminen jatkui. Päättyneen vuoden kulut olivat 7,4 miljardia euroa tuottoja suuremmat. Luvuissa näkyy hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen.

Valtion talousarvion toteutumalaskelman mukaan varainhoitovuoden 2023 ylijäämä oli 14,1 miljardia euroa. Talousarviotuloja kertyi 95,6 miljardia euroa. Talousarvion toteumalaskelmalla otetut lainat käsitellään tuloina.

Valtiokonttorin mukaan vuonna 2023 nettolainanotto oli 12,7 miljardia euroa. Lisäksi sekalaisiin tuottoihin kirjattiin käyttämättä jääneen kymmenen miljardin euron siirretyn määrärahan peruutus. Talousarviomenoja kertyi 81,6 miljardia euroa. Varainhoitovuoden kumulatiivinen alijäämä puolestaan oli 5,9 miljardia euroa.

Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen näkyy

Valtion tuotto- ja kululaskelman mukaan kulujäämä viime vuodelta oli 7,4 miljardia euroa, kun vuonna 2022 se oli 4,8 miljardia euroa. Tuotot nousivat 20 prosenttia ja kulut 23 prosenttia vuodesta 2022. Tuottojen kasvu johtui pääosin verotuottojen lisääntymisestä.

Kuluissa siirtotalouden kulujen osuus oli 79 prosenttia, yhteensä 61,6 miljardia euroa, mikä oli noin 11,4 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2022. Siirtotalous sisältää tuotot ja kulut, joihin ei liity välitöntä vastiketta.

Sekä verotuottojen että siirtotalouden kulujen kasvun taustalla on hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen vuoden 2023 alusta lähtien, koska hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtion budjetista.

Tämän muutoksen takia valtion osuus verotuloista on kasvanut noin 11,4 miljardia euroa, valtionosuudet kunnille ovat pienentyneet noin 8,6 miljardia euroa ja siirtotalouden kulut hyvinvointialueille olivat noin 21,5 miljardia euroa.

Hyvinvointialueiden lisäksi siirtotalouden kuluja maksettiin muun muassa sosiaaliturvarahastoille 14,8 miljardia euroa ja paikallishallinnolle 6,8 miljardia euroa.

Rahoituskulujen noin 1,6 miljardin euron kasvun taustalla on korkojen nousu. Toiminnan kulut kasvoivat noin 1,5 miljardia euroa. Tämä johtui muun muassa palkankorotuksista, hintojen noususta ja lisääntyneistä palvelu- ja kalustohankinnoista.

Valtion tase kasvoi 8,5 prosenttia

Valtion taseen loppusumma oli 74,2 miljardia euroa, mikä oli noin 8,5 prosenttia suurempi kuin vuonna 2022. Suurimmat muutokset taseessa olivat valtionvelan ja rahoitusomaisuuden määrän muutokset.

Taseen mukainen valtionvelka lisääntyi 13,1 miljardilla eurolla 155,8 miljardiin euroon.

Valtion likvidit varat kasvoivat 3,8 miljardia euroa. Tämä johtui siitä, että viime vuoden puolella jouduttiin varautumaan 2.1.2024 hyvinvointialueille maksettuun noin neljän miljardin euron rahoitukseen.

Valtion talousarviotalouden negatiivinen oma pääoma oli 94,1 miljardia euroa, eli 7,4 miljardia euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Kasvu johtui kulujäämästä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)