Tämä on johtanut siihen, ettei yrittäjien eläkejärjestelmän rahoituspohja ole riittävä.
– Yrittäjien eläkejärjestelmän uudistukseen liittyy paljon haasteita, mutta sen tekeminen on välttämätöntä, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Verkkouutisille.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime vuoden huhtikuussa filosofian tohtori Jukka Rantalan selvittämään, miten yrittäjien eläkejärjestelmää (YEL) tulisi muuttaa.
Edellisen kerran yrittäjien eläkejärjestelmää yritettiin korjata oikeaan suuntaan vuonna 2023. Tämä kertonee omaa kieltään siitä, kuinka hankalasta tehtävästä on kyse.
Jukka Rantala pidättäytyi kommentoimasta keskeneräistä työtä, jonka on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.
Yrittäjien edunvalvontajärjestö Suomen Yrittäjät on asettanut kovia odotuksia Rantalan selvitystyölle.
Rytkönen-Sandberg toteaa, että yksi uudistuksen haasteista on se, että kaikkia yrittäjiä tyydyttävää mallia on vaikea tehdä.
Istuva hallitus ilmoitti puoliväliriihessä, että se tulee muuttamaan yrittäjien eläkemaksujärjestelmää niin, että eläkemaksut määräytyisivät nykyistä selkeämmin jokaisen yrittäjän todellisten tulojen mukaan. Suomen Yrittäjät ovat suhtautuneet tähän linjaukseen kriittisesti ja toivonut, että käynnissä olevassa selvityksessä arvioidaan huolella erilaiset vaihtoehdot järjestelmän kehittämiseksi.
Edellinen uudistus ei onnistunut toivotusti. Sanna Marinin (sd.) kipparoima hallitus uudisti YEL-järjestelmää vuonna 2023. Uudistuksen tavoitteena oli, että yrittäjän työtulo ja YEL-maksu vastaisivat aiempaa paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa.
Yrittäjien eläkejärjestelmän rahoitus toimii eri tavalla kuin palkansaajien eläkemaksujärjestelmä. Tällä hetkellä työelämässä mukana olevat yrittäjät maksavat eläköityneiden yrittäjien eläkkeet.
– Järjestelmän rahoitus ja sen kestävyys ovat suuri ongelma. Rahoitus ei toimi. Järjestelmä ei ole rahastoiva, kuten palkansaajien järjestelmä. Maksut, joita nyt kerätään eivät riitä järjestelmän rahoittamiseen. Nykyisessä järjestelmässä valtio joutuu maksamaan erotuksen, Rytkönen-Sandberg sanoo.
– Valtion maksama summa on noussut koko ajan. Tänä vuonna se on yli puoli miljardia euroa, ja kun taustalla on nousua, niin se nostaa esiin kysymykseen: miten järjestelmä kestää.
YEL-järjestelmän pitäisi olla rahastoiva
Nykyisen järjestelmän valutyöt vikoineen luotiin vuonna 1970, kun nykyinen YEL-järjestelmä luotiin. Suomen Yrittäjien yksi keskeinen toive uudelle järjestelmälle on se, että yrittäjien eläkejärjestelmästä tulisi palkansaajien järjestelmän tapaan rahastoiva.
Järjestön toiveena olisi, että se olisi yksi keinoista, jolla voitaisiin parantaa yrittäjien luottamusta järjestelmään. Tällä hetkellä vain kuusi prosenttia yrittäjistä luottaa täysin nykyiseen YEL-järjestelmään.
Rahastoinnin tarpeesta on kirjoittanut muun muassa Suomen suurimman työeläkevakuuttajan Elon toimitusjohtaja Carl Pettersson blogissaan tällä viikolla.
– Rahastoinnin lisääminen YEL-järjestelmään on pitkällä aikavälillä ainoa toimiva ratkaisu, jolla rahoitus saadaan kestävälle pohjalle. Rahastoinnin aloittaminen vaatii alkupääomaa, jonka ratkaisemiseksi on tarjolla vain haastavia vaihtoehtoja, sanoo Rytkönen-Sandberg.
Pettersson ja Atte Rytkönen-Sandberg tuovat esille sen, kuinka työelämä on muuttunut.
– Nykyinen järjestelmä myös osaltaan vaikeuttaa yritystoiminnan aloittamista ja ei kannusta siihen. Ennen moni teki palkkatyötä ja sen jälkeen siirtyi yrittäjiksi. Se, mikä on muuttunut, on että palkkatyötä ja sivutoimista yrittäjyyttä tehdään rinnakkain, Rytkönen-Sandberg sanoo.
Yrittäjäeläkejärjestelmän tulisi vastata myös näihin tarpeisiin.
Yksi nykyisen järjestelmän ongelmista on se, että työtulon laskentatapa on yrittäjien mielestä liian byrokraattinen. Se ei jousta toisin kuin yrittäjien tulot.
Suomen Yrittäjät ovat esittäneet omat ratkaisunsa järjestelmän kehittämiseksi.
– Esitämme, että nykyistä YEL-vakuuttamisen alarajaa, joka on 9 208,43 euroa vuodessa pitäisi nostaa yrittäjän työttömyysturvan alarajalle, eli 15128 euroon. Alarajan yläpuolella yrittäjien vapautta valita eläketurvansa ja -maksunsa taso tulisi lisätä. Laskelmiemme mukaan alarajan noston myötä vaikutukset eläkejärjestelmälle jäisivät pieniksi. Uskomme, että muutos myös lisäisi yrittäjien luottamusta järjestelmään.
