Eläkkeelle jäävä valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sanoo kuitenkin Uutissuomalaiselle seisovansa kaikkien tekemiensä ratkaisujen takana.
– Kyllä, ehdottomasti. Ratkaisujeni taustalla on perusoikeuksien erittäin huolellinen punninta, ja valitsemani linja on voittopuolisesti pitänyt tuomioistuimessa, vaikka yhdessä tunnetussa tapauksessa syytteet hylättiinkin, Toiviainen sanoo Uutissuomalaisen haastattelussa.
Tämä tapaus on kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) oikeudenkäynti, jossa käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet. Syyttäjät valittivat tuomiosta, ja asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.
Toiviaisen mukaan sananvapauskysymysten tulkitseminen edellyttää syyttäjältä ”vaativaa oikeudellista harkintaa”.
– Vaikein kysymys on useimmiten se, missä menee rangaistavuuden alaraja. Milloin viestit ovat vähemmän vakavia ja saavat sananvapauden suojan ja milloin ne ovat rangaistavaa vihapuhetta?
– Hankalimpia ovat viestit, joiden yleissävy on asiallinen mutta joiden ilmaisussa näkyy selvästi kirjoittajan rasistinen ajatusmaailma.
– Laittomia viestejä ylläpitävät tai levittävät ihmiset, jotka väittävät, että heidän sananvapauttaan kavennetaan, eivät ollenkaan näe, että viesteillään he kaventavat tiettyjen ryhmien oikeuksia toimia yhteiskunnassa. Tässä on jännä dilemma.
Toiviainen uskoo, että toisinaan epäselväksi arvosteltu lainkohta kansanryhmää vastaan kiihottamisesta saatettaisiin ymmärtää paremmin, jos sen syrjinnältä suojeleva tarkoitus tiedostettaisiin laajemmin.
Toiviaisen mukaan häneen kohdistuvassa kritiikissä usein esitetään, että hänen toimintansa on kaventanut sananvapautta ja estänyt yhteiskunnallista keskustelua.
– Oma kantani on, että sananvapauden suoja on Suomessa erittäin korkea edelleen eivätkä minun ratkaisuni ole sitä rajoittaneet. Ketään ei rangaista pahoista ajatuksista, eikä mielipiteitä kielletä. Kyse on ainoastaan siitä, miten ne ilmaisee.
