Valokuituverkko oli syyskuun 2024 lopussa saatavilla jo 68 prosentissa Suomen kotitalouksista. Saatavuus kasvoi vuodessa seitsemän prosenttiyksikköä. Maksimilatausnopeudeltaan vähintään yhden gigan (Gbit/s) kiinteän yhteyden saatavuus kattoi 75 prosenttia kotitalouksista.
Valokuituyhteydet olivat parhaiten saatavilla Ahvenanmaalla (98 %), Pohjanmaalla (81 %), Pohjois-Pohjanmaalla (81 %) ja Pirkanmaalla (78 %).
Euroopan unionin digitaalisen kehityksen tavoitteiden mukaan kaikilla kotitalouksilla tulisi olla saatavilla yhden gigabitin latausnopeuteen päivitettävä yhteys vuonna 2030. Myös Suomi on maininnut tavoitteen omassa digikompassissaan.
Huippunopeat yhden Gbit/s latausnopeudet ovat pääosin toteutettu valokuidulla, mutta myös kaapelimodeemiverkot yltävät vastaaviin latausnopeuksiin. Kaapelimodeemiverkot ovat yleisimpiä erityisesti kaupunkialueilla.
– Valokuidun merkittävä etu on kuitenkin sen tarjoama korkeampi lähetysnopeus, johon kaapelimodeemiyhteydet eivät yleisesti yllä. Lähetysnopeudet nousevat merkityksellisiksi, kun käyttäjän on lähetettävä suuria määriä tietoa esimerkiksi pilvipalveluihin, selventää Traficomin erityisasiantuntija Joonas Sotaniemi.
Yhden gigan latausnopeus oli syyskuun 2024 lopussa saatavilla 75 prosenttia Suomen kotitalouksista. Saatavuus kasvoi vuoden aikana neljä prosenttiyksikköä. 46 kunnassa gigan laajakaista oli saatavilla yli 89 prosentille kotitalouksista, kun taas 44 kunnassa kotitalouskattavuus jäi alle 30 prosenttiin. 13 kunnassa giganopeuksia ei ollut lainkaan saatavilla.
Nopeisiin laajakaistayhteyksiin luetaan mukaan myös muut vähintään 100 Mbit/s latausnopeudella toimivat yhteydet, joita oli saatavilla 81 prosentilla kotitalouksista. Näiltä osin verkko on usein parannettavissa pienin toimin gigabitin nopeuden mahdollistaviin yhteyksiin esimerkiksi päivittämällä verkko-operaattorin laitetiloja.
Nopea laajakaistaverkko on jo hyvin saatavilla kaupungeissa
Teleyritysten tekemien kiinteän verkon investointien kasvu näkyy erityisesti valokuituverkon laajentumisena. Tämä on nähtävissä koko Suomessa, mutta etenkin suuremmissa asutuskeskittymissä, joissa saatavuutta ei ole vielä aiemmin ollut.
Tilanne on parantunut eniten maaseudun paikalliskeskuksissa, ulommilla kaupunkialueilla sekä kaupungin kehysalueilla. Alueelliset erot ovat kuitenkin vielä suuria.
Yleisesti kaupunkimaisilla alueilla nopean kiinteän verkon saatavuustilanne on hyvä. Syyskuussa 2024 sekä sisemmillä että ulommilla kaupunkialueilla yli 90 prosentilla kotitalouksista oli saatavilla vähintään 100 megan yhteys. Valokuituyhteys oli saatavilla näillä alueilla yli 70 prosentilla kotitalouksista.
Noin 25 prosenttia suomalaisista asuu maaseutumaisilla alueilla, joissa nopeat kiinteät laajakaistayhteydet perustuvat lähes kokonaan valokuitutekniikkaan.
Maaseudun paikalliskeskuksissa kiinteiden laajakaistayhteyksien tilanne on hyvä, sillä 100 megan saatavuus oli 81 prosentilla kotitalouksista ja valokuitu 78 prosentilla.
Kaupungin läheisellä maaseudulla ja harvaan asututulla maaseudulla tilanne on selvästi heikompi. Näillä alueilla yli puolet kotitalouksista on kokonaan ilman nopeaa kiinteää yhteyttä.
