Valko-Venäjä kytkeytyy yhä tiiviimmin Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa, arvioi valkovenäläinen toimittaja ja Atlantic Councilin tutkija Hanna Liubakova. Maa vaikuttaa olevan muuttumassa asteittain Venäjän joukkojen pysyväksi tukialueeksi.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi varoitti hiljattain ”epätavallisesta toiminnasta” maan pohjoisrajalla Valko-Venäjän suunnalla. Lausunto annettiin tilanteessa, jossa Valko-Venäjän on kerrottu laajentavan sotilaallista infrastruktuuriaan raja-alueella.
Tämä on lisännyt arvioita siitä, että Venäjä voisi pyrkiä avaamaan uuden rintaman Ukrainaa vastaan tai painostamaan Valko-Venäjän diktaattoria Aljaksandr Lukashenkaa liittymään hyökkäykseen nykyistä suoremmin.
Liubakovan mukaan pelot uudesta Valko-Venäjän rintamasta ovat ainakin toistaiseksi todennäköisesti ylimitoitettuja. Hän katsoo kuitenkin, että Kreml pyrkii järjestelmällisesti kasvattamaan Valko-Venäjän roolia sodassa.
Ukraina on viime kuukausina syyttänyt Moskovaa siitä, että se käyttää Valko-Venäjän puolella sijaitsevaa viestintäinfrastruktuuria venäläisten drooni-iskujen tehostamiseen Ukrainan alueella. Kiovan mukaan tällaiset laitteet on usein sijoitettu siviilikohteiden lähelle, mikä vaikeuttaa niiden havaitsemista ja torjumista.
Samaan aikaan Ukrainan rajan lähelle on ilmestynyt harjoitusalueita ja logistisia reittejä. Liubakovan mukaan ne voivat luoda edellytyksiä mahdollisille tuleville hyökkäysoperaatioille.
Joukkojen keskittämistä ei ole nähty
Tutkija korostaa, ettei raja-alueella ole nähty merkkejä joukkojen keskittämisestä. Ukraina suhtautuu kehitykseen silti vakavasti, sillä Valko-Venäjän kautta kulkee lyhin hyökkäysreitti Kiovaan.
Tällä oli keskeinen merkitys Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alkuvaiheessa vuonna 2022.
Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha varoitti asiasta 4. toukokuuta tavatessaan maanpaossa elävän Valko-Venäjän oppositiojohtajan Svjatlana Tsihanouskajan. Sybihan mukaan Venäjän Valko-Venäjän alueen käyttö aiheuttaa kasvavan turvallisuusuhan.
– Moskova vetää Valko-Venäjää yhä syvemmälle sotaansa Ukrainaa vastaan ja muuttaa sitä hyökkäyksen alustaksi, ei vain maatamme vaan koko Eurooppaa vastaan, Sybiha sanoi.
Liubakovan mukaan Valko-Venäjä toimii jo nyt Venäjän tukikohtana, joka auttaa ylläpitämään sotaa Ukrainassa. Valko-Venäjän puolustusteollisuus toimittaa komponentteja, modernisoi asejärjestelmiä ja osallistuu yhteisiin tuotantoketjuihin muun muassa elektroniikassa, robotiikassa ja tulenjohtojärjestelmissä.
Tämä syventää ajan myötä maiden sotateollista integraatiota Venäjän johdolla. Liubakovan mukaan siksi on liian kapea kysymys, aikooko Valko-Venäjä liittyä sotaan suoraan. Olennaisempaa on hänen mukaansa se, että maan epäsuora osallistuminen Venäjän hyökkäykseen kasvaa jatkuvasti.
Sotatoimet horjuttaisivat hallintoa
Lukashenkan liikkumatilaa rajoittaa Valko-Venäjän sisäinen tilanne. Valkovenäläisten tuki suoralle osallistumiselle sotaan on yhä vähäistä. Jos Lukashenka lähettäisi joukkonsa Ukrainaan, se voisi horjuttaa hänen hallintoaan.
Tämä ymmärretään sekä Moskovassa että Minskissä. Siksi Lukashenka on toistaiseksi tyytynyt antamaan Venäjälle infrastruktuuri- ja logistiikkatukea sekä syventämään sotateollista yhteistyötä. Kremlille järjestely voi olla hyödyllisempi kuin epävarman liittolaisen ajaminen suoraan taistelukentälle.
Euroopan kannalta kehitys luo Liubakovan mukaan vaikeasti torjuttavan ongelman. Riski ei ole äkillinen eskalaatio, vaan Valko-Venäjän roolin vähittäinen vakiintuminen osana Venäjän sotakoneistoa.
Kun Valko-Venäjä kytkeytyy yhä syvemmin Venäjän sotaan, sen alueelta laukaistut droonit sekä mahdolliset ilmatilaloukkaukset ja muut painostuskeinot voivat yleistyä. Samalla niihin vastaaminen vaikeutuu, koska Valko-Venäjä ei välttämättä muodollisesti ole mukana sodassa.
Liubakovan mukaan Nato ja Euroopan unioni voisivat vastata tilanteeseen seuraamalla aiempaa tiiviimmin Valko-Venäjän sotilaallista ja kaksikäyttöistä infrastruktuuria. Lisäksi tiedustelutiedon vaihtoa rajat ylittävistä välikohtauksista pitäisi vahvistaa ja ilmapuolustusta kehittää.
Hänen mukaansa myös yhteydenpito Valko-Venäjän demokraattiseen oppositioon on tärkeää. Sillä voidaan viestiä, ettei maan syvempi sulautuminen Venäjään ole väistämätöntä.