Baltian maiden ja Puolan puolustusministerien tiistaina antama yhteinen suositus vetäytyä Ottawan sopimuksesta on merkittävä turvallisuuspoliittinen linjaus, joka heijastaa kiristynyttä turvallisuustilannetta.
– Tämä on hyvä ja viisas ratkaisu. On tärkeää, että kaikilla Nato-mailla on mahdollisuus arvioida puolustuskykyään vallitsevan uhkatilanteen mukaisesti, toteaa eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.).
Ottawan sopimus kieltää jalkaväkimiinojen käytön, mutta pitkäkestoinen kulutussota Ukrainassa on osoittanut, että yksinkertaiset asejärjestelmät, kuten jalkaväkimiinat, voivat olla käyttökelpoisia.
– Ukrainan sota on osoittanut, että pitkäkestoisessa sodassa on riski, että korvaavat kyvykkyydet loppuvat ja yksinkertaisia aseita tarvitaan. On tärkeää, että kansallisilla puolustusvoimilla on laaja keinovalikoima käytettävissään tarvittaessa, Kopra painottaa.
Suomessa mahdollinen prosessi sopimuksesta irtautumiseksi etenee kevään aikana, ja asiasta käydään perusteellinen keskustelu niin hallituksessa kuin eduskunnassakin. Lopullisen päätöksen mahdollisesta irtautumisesta tekee eduskunta.
– Vaikka Suomi mahdollisesti irtautuisi Ottawan sopimuksesta, se ei tarkoita, että jalkaväkimiinoja välittömästi käytettäisiin. Niitä käytettäisiin vain sodan aikana sotatoimialueella, ja lopulliset päätökset käyttöönottamisesta tekee puolustusvoimat. Keskeistä on, että puolustuksen joustavuutta ja valmiutta voidaan lisätä muuttuvassa turvallisuusympäristössä, Kopra korostaa.
